Päät­tä­jäl­tä: Luon­to­ka­don pysäyt­tä­mi­ses­tä elin­voi­maa pohjoiseen

Esa Aal­to.

Vii­me aikoi­na on kes­kus­tel­tu vilk­kaas­ti luon­to­ka­dos­ta ja sen pysäyt­tä­mi­seen täh­tää­vis­tä sopi­muk­sis­ta. Vii­mek­si jou­lu­kuus­sa Mont­rea­lis­sa YK:n jäsen­maat Suo­mi mukaan lukien hyväk­syi­vät luon­to­so­pi­muk­sen. Sopi­muk­ses­sa sitou­du­taan suo­je­le­maan 30 % maa- ja vesia­las­ta vuo­teen 2030 mennessä.

Suo­je­lua­lueil­la vain täy­del­li­ses­ti luon­non kans­sa yhteen sopi­va hyö­ty­käyt­tö on mah­dol­lis­ta. Samal­la luva­taan, että 30 % hei­ken­ty­neis­tä maa- ja vesia­lueis­ta on ennal­lis­ta­mis­toi­mien koh­tee­na vuo­teen 2030 men­nes­sä. Toden­nä­köi­ses­ti EU tulee tiu­ken­ta­maan jäsen­mai­ta sito­vat tavoit­teen­sa YK:ssa sovi­tun mukaisiksi.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­le luon­to­so­pi­mus­ten toi­meen­pa­no tuo mer­kit­tä­viä mah­dol­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si alu­eem­me kaik­kien nel­jän joen tila on hei­ken­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti vii­mei­sen 70 vuo­den aika­na ja osin jo sitä ennen. Ennal­lis­ta­mi­nen tar­koit­taa ennen kaik­kea vesis­töi­hin huuh­tou­tu­vien pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä lat­va­ve­sil­lä. Täy­tyy ennal­lis­taa soi­ta, uudel­leen vesit­tää kui­vat­tu­ja jär­viä ja raken­taa kos­teik­ko­ja. Syvik­si ojik­si perat­tu­ja puro­ja palau­te­taan alku­pe­räi­siin mut­kit­te­le­viin uomiin­sa. Jokio­suuk­sien liet­ty­nei­tä paik­ko­ja täy­tyy puh­dis­taa ja raken­taa kutuso­rai­koi­ta kaloil­le. Uit­toa var­ten pera­tuil­la osuuk­sil­la kiviä palau­te­taan koskiin.

Iijoel­la ennal­lis­ta­mi­nen tar­koit­tai­si myös vael­lus­ka­lo­jen eli­nym­pä­ris­tö­jen palaut­ta­mis­ta vesi­voi­ma­ra­ken­ta­mis­ta edel­tä­neel­le tasol­le. Ennal­lis­ta­mi­nen ei vel­voi­ta voi­ma­lai­tos­ten pur­ka­mis­ta ja paluu­ta enti­seen, mut­ta vesi­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen aiheut­ta­mat mene­tyk­set joki­luon­nol­le oli­si kor­vat­ta­va ja alku­pe­räi­nen lajis­to palau­tet­ta­va esi­mer­kik­si juok­su­tuk­sia ja pado­tus­kor­keuk­sia muut­ta­mal­la sekä kei­no­te­koi­sia ohi­tusuo­mia raken­ta­mal­la. Ennal­lis­ta­mi­sen pii­riin kuu­lu­vat myös umpeen kas­va­neet joki­var­sien ran­ta­nii­tyt, joi­den palaut­ta­mi­nen avai­si monia hie­no­ja jokimaisemia.

Meren ran­ni­kol­la ja saa­ris­sa on run­saas­ti maan­ko­hoa­mi­sen myö­tä luon­tai­ses­ti syn­ty­nei­tä met­siä, joi­den talou­del­li­nen arvo on vähäi­nen, mut­ta mer­ki­tys luon­nol­le suu­ri. Näi­den saa­mi­nen suo­je­lun pii­riin teki­si niis­tä arvok­kai­ta luon­to­koh­tei­ta niin pai­kal­li­sil­le asuk­kail­le kuin matkailijoillekin.

Ennal­lis­ta­mi­sen ohel­la met­sien suo­je­lu vah­vis­taa hii­li­nie­lu­ja ja siten tukee ilmas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­ses­sa. Suo­je­lu­ta­voi­te voi­daan aja­tel­la kään­täen myös siten, että 70 % maa- ja vesia­las­ta voi jää­dä edel­leen tavan­omai­seen talous­käyt­töön. Suo­je­lu­kaan ei rajoi­ta luon­non kans­sa yhteen sopi­vaa hyö­ty­käyt­töä kuten rajoi­tet­tua met­säs­tys­tä, kalas­tus­ta, mar­jas­tus­ta, ulkoi­lu­ta­pah­tu­mia tai luon­non­hoi­toa esi­mer­kik­si lai­dun­ta­mal­la. Jois­sain tapauk­sis­sa myös kevyt met­sä­ta­lous voi olla mahdollista.

Ennal­lis­ta­mi­nen mak­saa ja yksi­tyis­mai­den suo­je­lus­ta on mak­set­ta­va täy­si kor­vaus maa­no­mis­ta­jil­le, mut­ta pai­kal­li­set eivät ole jou­tu­mas­sa mak­sa­jik­si. Rahoi­tus­ta on tulos­sa EU:sta ja Suo­men val­tio hoi­taa oman osan­sa. Joi­tain kus­tan­nuk­sia voi jää­dä maa­kun­tiin­kin, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män saam­me työ­tä ja ennen kaik­kea entis­tä­kin veto­voi­mai­sem­man, puh­taam­man ja myös talou­del­lis­tes­ti tuot­ta­vam­man ympäristön.

Esa Aal­to, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja, Vihreät