Saila Karppinen.
Tulevan sunnuntain evankeliumitekstissä puhutaan Jumalan sanan kylvämisestä. Jeesus on kylväjä, mutta myös hänen opetuslapsensa on lähetetty uskollisesti kylvämään sanaa luottaen siihen, että Jumala antaa aikanaan kasvun.
Johanneksen evankeliumista luvusta 4. Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: ”Rabbi, tule syömään.” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset kummastelivat keskenään: ”Onko joku tuonut hänelle syötävää?” Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.”
Jeesus puhuu vertauskuvallista kieltä. Sadonkorjuuseen liittyvät vertauskuvat ovat tavallisia jo Vanhan Testamentin profeetoilla. Nämä käyttivät niitä usein tulevan tuomion vertauskuvana.
Jeesus painottaa sitä, että sadonkorjuun aika on jo tullut. Jumalan lupaukset ovat täyttyneet Jeesuksessa ja pelastuksen aika on jo saapunut. Sanan kylvöä ja korjuuta on ollut Jeesuksen ajoista lähtien. Me kristityt olemme niitä kylväjiä. Näin Jumalan sana on saanut levitä sukupolvelta toiselta.
Saila Karppinen, kappalainen, Haukiputaan seurakunta