Kolum­ni: Hak­kui­den ja met­sän­hoi­don lai­min­lyön­ti jät­täi­si syn­kän perin­nön lapsenlapsille

Juha Mart­ti­la.

Met­sien kas­vun hii­pu­mi­nen on ollut tal­ven puhee­nai­he. Viher­va­sem­mis­ton suun­nal­ta huu­de­taan hak­kui­den rajoit­ta­mi­sen perään. Täs­sä kai­kuu huo­li Suo­men kun­nian­hi­moi­sen ilmas­to­ta­voit­teen kar­kaa­mi­ses­ta. Suo­mi ei saa pääs­tö­jään nol­laan vuo­teen 2035 men­nes­sä, joten hii­li­neut­raa­li-Suo­mi tar­vit­see hiilinieluja.

Met­sis­tä hakat­ta­van puun mää­rä vaih­te­lee kysyn­nän mukaan. Met­sä­teol­li­suu­den kor­kea­suh­dan­ne ja ener­gia­krii­si ovat vauh­dit­ta­neet kaup­paa. Met­sä­no­mis­ta­jat tar­joa­vat puu­ta myyn­tiin etu­pääs­sä met­sän­hoi­dol­lis­ten tar­pei­den mukaan, jol­loin tar­jon­ta on aika vakaata.

Vuo­den 2035 met­sä­suh­dan­tei­ta on paha ennus­taa. Puu­poh­jais­ten tuot­tei­den kysyn­tä maa­il­mal­la kyl­lä kas­vaa, mut­ta mikä on Suo­men kil­pai­lu­ky­ky. Puu­ta hyö­dyn­net­tä­väk­si löy­tyy muu­al­ta­kin. EU:n päät­tä­jät eivät omal­ta osal­taan aina­kaan paran­na kilpailuasemaamme.

Se on aina­kin var­maa, että Suo­men hak­kui­den rajoit­ta­mi­nen on kal­lein­ta mah­dol­lis­ta ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Jalos­tet­tu puu­kuu­tio tuo rahaa kan­san­ta­lou­teen yli 200 euroa. Met­sien hyö­dyn­tä­mi­nen myös vah­vis­taa huol­to­var­muut­ta. Ilman puu­ta oli­si ener­gian­tuo­tan­tom­me aika köy­käi­sel­lä tolalla.

Talous ja hii­li­nie­lut tar­vit­se­vat hyvää met­sän­hoi­toa, joka ottaa luon­non tar­peet huo­mioon. Moni­puo­li­sen met­sä­ta­lou­den paras tae on hajau­tu­nut yksi­tyi­nen met­sä­no­mis­tus. Met­sä­ra­has­to­jen hir­mui­nen osto­vauh­ti met­sä­ti­la­kau­pas­sa ei ole pit­kän pääl­le kan­sal­li­nen etu. Tule­van hal­li­tuk­sen on syy­tä käyn­nis­tää ohjel­ma, jol­la paran­ne­taan yksi­tyis­met­sä­ta­lou­den edellytyksiä.

Ilmas­to­po­li­tii­kas­sa on tai­pu­mus­ta kumo­ta luon­non­la­ke­ja. Yksi eri­koi­nen väi­te on, että met­sien suo­je­lu oli­si hyvää ilmas­tol­le. Myön­net­tä­köön, että tämä pätee hyvin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Kas­va­vat­han met­sät aikan­sa ilman hoi­toa ja uudis­tus­ta. Pit­kän pääl­le kyky hii­len­si­don­taan hii­puu ja lop­puu. Yksi syy Suo­men pie­ne­viin hii­li­nie­lui­hin onkin met­sien vanheneminen.

Kas­va­vat met­sät ovat mai­nio hii­li­nie­lu, mut­ta hii­li­va­ras­to­na met­sä on umpi­sur­kea. Eli puu kier­toon ja uudel­le tilaa kas­vaa. Puu­ra­ken­nus ei sido hiil­tä, mut­ta on varas­to­na maan­mai­nio. Polt­to­puun koh­dal­la hiil­tä ei kovin pit­kään varas­toi­da, mut­ta käyt­tö kor­vaa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Ves­sa­pa­pe­ris­sa­kin hii­li menee nopeas­ti kier­toon, tosin kovin moni sii­tä on val­mis luo­pu­maan. Eli sii­nä­kin tuo­tan­non lopet­ta­mi­nen vain siir­täi­si sen muualle.

Met­sien sito­ma hii­li voi­daan menet­tää het­kes­sä, jos met­sä palaa tai sai­ras­tuu. Met­sien tuho­ris­kit moni­kym­men­ker­tais­tu­vat, kun ne tule­vat van­hoik­si. Tämän vuok­si hii­len ylen­mää­räi­nen varas­toin­ti met­siin on jär­je­tön­tä, ris­kial­tis­ta ja kal­lis­ta peliä. Sai­raat ja tuot­ta­mat­to­mat met­sät oli­si­vat tosi synk­kä perin­tö lapsenlapsillemme.

Met­sän­hoi­to on lää­ke met­sien ter­vey­teen. Teh­dään oikeat asiat ajal­laan ja asian­mu­kai­ses­ti kas­vu­pai­kan mukaan. Uudis­tus­hak­kuu­kin on metsänhoitoa.

Kovin moni tus­kin pitäi­si met­si­ään kun­nos­sa pel­kän har­ras­tus­toi­min­nan vuok­si. Puul­le tar­vi­taan mak­su­ky­kyi­siä ja ‑halui­sia osta­jia ja menes­ty­vää teol­li­suut­ta tako­maan vien­tieu­ro­ja vih­reäs­tä kul­las­tam­me. Val­tiol­la on jat­kos­sa­kin iso int­res­si edis­tää kehit­ty­vää metsänhoitoa.

Juha Mart­ti­la, MTK:n puheenjohtaja