Joki
Kävelen pitkin puistoa, hienoa joen suistoa. Pysähdyn kohdalla korkean sulun, mikä estää minun kävelyni ja kulun. Katselen padottua joen uomaa, muistelen sen elämän tuomaa.
Lue lisääKävelen pitkin puistoa, hienoa joen suistoa. Pysähdyn kohdalla korkean sulun, mikä estää minun kävelyni ja kulun. Katselen padottua joen uomaa, muistelen sen elämän tuomaa.
Lue lisääSuuressa kuvassa vuoden 2012 kuntaliitos on ollut vallan keskittämistä, kuten myös hyvinvointialueuudistus. Valtaa vietiin vuoden 2012 kuntaliitoksessa – kuten myös hyvinvointialueuudistuksessa – yhä kauemmaksi ihmisistä. On hyvin tärkeää miettiä ja tarkastella sitä, miten silloin kävi palveluille, jotta voidaan arvioida myös nykyistä uudistusta. En ainakaan itse tiedä kovin monta ihmistä, jotka ovat Oulun kuntaliitoksen jälkeen arvioineet palveluiden ja pienten asuinalueiden vaikutusmahdollisuuksien parantuneen. Ja todennäköisesti näin tulee myöskään nyt sote-uudistuksessa käymään.
Lue lisää28.1.2023 lähti hautajaissaattue Haukiputaan kirkon edestä hautausmaalle. Liikenneympyrässä saattue katkesi, kun joku ajoi ajoneuvojen väliin. Tämän jälkeen ulkopaikkakuntalainen hautajaisvieras eksyi saattueesta. Vieras lähti väärään suuntaan, ja haudalla käynti ja kukkakimpun laskeminen haudalle jäi. Vieras oli palannut kirkon parkkipaikalle odottamaan muistotilaisuuteen saapuvia.
Lue lisääPohjois-Pohjanmaalle on rakenteilla ja suunnitteilla 2000−3000 tuulivoimalaa. Ennestään voimaloita on jo yli 500. Lapin liiton tuulivoimaselvityksissä on arvioitu, että Lappiin…
Lue lisääMaapallon lämpötila nousee koko ajan ja meret ovat täynnä kelluvia roskalauttoja. Maastopalot, tulvat, kuivuus ja sään ääri-ilmiöt koettelevat luontoa ja ihmisiä ympäri maailman. Silti tuntuu, että monia nuoria ei kiinnosta tämä lainkaan.
Kolme perinteistä suomalaista luonteenpiirrettä… kunnioitus, kuri ja järjestys ovat hiipuneet! Voisiko sieltä löytyä syitä myös käytöksen, hyvien tapojen, koulutuksen ja mielenterveyden alamäkeen?
Minulla oli kunnia edustaa Oulun vaalipiirin perussuomalaisia kansanedustajaehdokkaita 6.2.2023 ”Puhutaan metsästä” vaalipaneelissa. Paljon sanottiin, mutta paljon jäi sanomatta.
Maatalous on viime vuodet kohdannut kriisin toisensa jälkeen. Milloin kriisi on johtunut poikkeuksellisista sääolosuhteista, milloin sodan myötä kallistuneista tuotantopanoksista. Samalla tilojen kriisinsietokykyä on heikentänyt pitkään jatkunut alhainen kannattavuus.
“Miks sä sitten asut täällä?” Kysyi etelästä tullut vieras vilpittömästi minulta kotitilallani Pudasjärven Panumalla, kun kerroin että opiskelen Lapin ja Oulun yliopistoissa ja teen etätöitä Helsinkiin. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä valitettavasti myöskään viimeinen kerta, kun saan selitellä asumistani väkiluvultaan pienessä kunnassa ja vieläpä maalla. Maalla asuminen ja korkeakouluttautuminen on vielä 2020-luvulla ihmettelyn aihe. Kuinkahan moni isoon kaupunkiin muuttanut saa selitellä asumistaan?
Ammattiliitolle saatava joukkokanneoikeus on ollut ay-liikkeen työlistalla jo pitkään. Se parantaisi monella tapaa työelämässä vaikeassa asemassa olevien ihmisten asemaa, kun ammattiliitto saattaisi puuttua paremmin työhön liittyviin epäkohtiin, kun tavallinen duunari ei siihen yksin niin helposti voi.
Päivittäistavarakaupan arvo Suomessa on yli 20 miljardia ja se työllistää paljon ihmisiä niin suoraan kuin välillisesti. Itsestään selvää on myös se, että koko toimiala muuttuu yhä enemmän digitaaliseen suuntaan. Samalla kauppa muuttuu myös enemmän ravintolamaisempaan maisemaan ja itsepalvelukassat sekä monet palvelut kasvavat kaiken aikaa.
Ilman ihmisiä päivittäistavarakauppa ei kuitenkaan suuressa mittakaavassa toimi. Lainsäädäntö alalla ja sitä kohtaan on ollut perinteisesti hyvin kankea. Tästä osoituksena on alkoholi‑, lääke- ja rikoslainsäädäntömme. Nykyinen laki kieltää viinien ja lääkkeiden myymisen kaupoissa. Sen sijaan nykyinen laki ei tee käytännössä juuri mitään ehkäistäkseen rikollisuuden haittavaikutuksia, etenkään kauppojen henkilökunnalle.
Kirjoituksessaan 2.3.2023 Juha Richter joko tietoisesti tai tahatta jättää huomioitta muutamia olennaisia osia Pohteen toiminnasta, ylipäätään sote-uudistuksesta. Ensinnäkin kirjoitus alkaa Oulun taannoisesta kuntaliitoksesta, joka on mennyttä aikaa. Se oli kuntien tekemä hallinnollinen uudistus, jossa myös perussuomalaiset useassa kunnassa olivat kuntaliitosten kannalla.
Olhava on yksi parhaimpia paikkoja uuden vety- tai metaanitehtaan sijoittumiselle. Tehdashan tarvitsee paljon edullista sähköä, vettä ja hiilidioksidia. Edullista sähköä saadaan tuulivoimalla, jos kuntapäättäjät ja kuntalaiset näin haluavat. Vedestä ei ole pulaa. Hiilidioksidia saadaan teräs‑, puunjalostus- ja lämpövoimalaitoksista. Ja junalla kuljetus on edullisinta.
Ei, ei sellaista ruisketta, “piikkiä” ole ainakaan vielä keksitty. Mutta me seniorit tiedämme, että yksi sellainen on tanssi. Näinä koronan jälkeisinä aikoina tuntuu mukavalta tanssia ilman pelkoa ja jälkiseurauksia. Mieli kohoaa jo siitä, kun katselee sopivaa hametta päälle ja tanssikenkiä jalkaan. Vähän punaa huuliin, eikä kutrejakaan sovi unohtaa. Ja vaikka yksin tai ystävän kanssa auton keula kohti tanssipaikkaa.
O U L U ‑kirjainten paikkaa mietitään kuumeisesti parhaillaan. Ajatus olisi ilmeisesti niiden olevan näkyvällä julkisella paikalla kaupungissa. Miten olisi Raatin stadionin katolla?! Loistava paikka “luonnonpeilien” äärellä, joka näkyy kauas ja moneen suuntaan.
Kyllä vaan säälittää nuo häkkikoirat. Siellä ne vikisee ja ikisee ikäväänsä: ensin isännän/emännän työpäivän verran ja häntä heiluen odotetaan, että omistaja edes kävisi tervehtimässä, mutta turha pyyntö. Sisään äkkiä ja ehkä sitten myöhemmin ruokaa ja sekin äkkiä häkin ovea raottaen ja taas koira häntää heiluttaen haluaisi jo päästä sisälle lämmittelemään. Harvalla häkkikoiralla taitaa olla edes lämmitetty koppi. Illalla taas sydäntäsärkevästi koira itkee kopissaan odottaen oman laumansa johtajaa eli emäntää tai isäntäänsä, turhaan. Ohi kulkeekin muita koiranulkoiluttajia. Miksi ihmiset ottavat koiria, jos ei niille anneta aikaa? Ei koiran tarkoitus ole olla päivästä toiseen ulkohäkissään.