Kevätjuhla
Sain olla lapsenlapseni kevätjuhlassa Iin Aseman koululla. Hän siirtyy yläasteelle. Kevätjuhla oli 26.5.
Lue lisääSain olla lapsenlapseni kevätjuhlassa Iin Aseman koululla. Hän siirtyy yläasteelle. Kevätjuhla oli 26.5.
Lue lisääRantapohjassa 21.5. oli Oulun Veden johtajan Juha Hiltulan haastattelu. Esille tuli paljon asiaa Viinivaaran vedenottohankkeesta, mutta muutaman tärkeän täydennyksen haluamme tuoda esille.
Lue lisääKiitämme mielipidekirjoittajaa (Rantapohja 21.5.) tärkeän ja monia koskettavan aiheen esille nostamisesta. Hautausmaat ovat meille kaikille merkityksellisiä paikkoja – ne kantavat muistoja läheisistä ja kertovat yhteisestä historiastamme. On ymmärrettävää, että muutokset hautapaikkojen käytännöissä herättävät huolta ja kysymyksiä.
Lue lisääKalevassa oli painetussa lehdessä 11.4.2026 kirjoitus Kiiminkijoen Sämppikosken yläjuoksulle suunnitteilla olevasta kunnostuksesta. Jokivarren asukkaana kannatan kaikkia kunnostustöitä, joilla tähdätään Kiiminkijoen veden laadun parantamiseen. Joen yläjuoksulla on menossa hankkeita, joissa keskitytään nimenomaan tähän ja pyritään korjaamaan runsaan ojituksen aiheuttamat ongelmat. Maallikkona järkeeni menee se, että kalat eivät pärjää liian sameassa vedessä ja ymmärrykseni mukaan tämä on asiantuntijoidenkin mukaan Kiiminkijoen kalakannan elvyttämisen kannalta olennaisin asia. Keskitytään siis olennaiseen.
Lue lisääIin kunta hakee valituslupaa Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, (Rantapohja 05.04.2026). Vähän on heppoinen peruste Iin rakennuslautakunnalla, että rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden muulle järjestämiselle.
Tätä asiaa olen pohtinut pitkään, eritoten nyt muutaman viimeisen viikon aikana, kun rakkaalla kotikylälläni on joku “kevätpörriäinen” puraissut lapsia ja heidän käytöksensä hipoo jo ilkivaltaa. Jotenkin tuntuu, että ei uskota ketään, oli sanoja sitten vanhempi, kyläläinen, opettaja tai joku muu ammattilainen.
Me karahkalaisina vaadimme, että meidän lapsillamme on turvallinen koulutie. Kylän halki kulkee Ylikiiminkiä kohti Muhoksentie (Kantatie 834), jossa nopeusrajoitus on 80km/h, mutta jossa ajetaan käytännössä niin lujaa kuin tien kunto kulloinkin antaa myöten.
Väli-Olhavan seurakuntatalo on ollut Rantapohjan puheenaiheena jo jonkin aikaa. Itsekin olen aikanani käynyt siellä saattamassa haudanlepoon isovanhempani, mistä talo on jäänyt muistoihini. Iin seurakunnan sivulla ilmoitetaan talon kunnostusarvioksi noin 627 000 euroa, mikä todellakin on hurja talon käyttöasteeseen nähden, saati sitten talon rahalliseen arvoon. Hinnassa lienee pientä “hengellistäkin arvoa”.
Ajoin Jäälin ja Kiimingin välisellä osuudella Kuusamontiellä autolla. Huomioni kiinnittyi mopoilijaan, joka ajoi kevyen liikenteen väylällä. Sehän on sallittua, mutta mopon nopeus oli noin 90 km/h. Se ajoi selvästi minua nopeammin. Se ei liene sallittua, eikä kovin turvallista kanssaliikkujien kannalta.
Suomessa kuoli vuonna 2024 huumausaineisiin 247 ihmistä. Heistä 40 oli alle 25-vuotiaita. Lähes joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin. Oulussa huumekuolemia oli 7 vuonna 2024, kun edeltävänä vuonna oli 19. (Tilastokeskus 2025.) Vaikka määrä laski edellisvuodesta, jokainen huumekuolema on liikaa. Jokaisen tilaston taustalla on ihminen sekä läheiset, joita menetys koskettaa laajasti. Huumekuolemat vaikuttavat perheisiin, ystäviin ja koko yhteiskuntaan.
Datakeskuksen järkevyys epäilyttää. Kaavaan saa ottaa kantaa 16.5 asti. Kannattaa reagoida, jotta päättäjät eivät voi leuhkia, että kukaan ei valittanut.
Lumet sulivat aikaisin tänä keväänä. Jotkut meistä kiirehtivät haravoimaan jäistä maata. Nurmikon vihertämistä sai kuitenkin vielä odottaa tovin. Vesisade tuli tarpeeseen. Nyt puut ja pensaat avaavat silmujaan. Tuomikin voi olla kukassa tuossa tuokiossa.
Olipa mopopapalla oiva kirjoitus nuorista mopoilijoista Rantapohjassa 7.5. Ymmärrän kyllä senkin, että osa meistä ihmisistä ärsyyntyy, jos rällääminen ja häiriköinti on tahallista kiusantekoa, mutta yleensähän se menee näin, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Rantapohjassa kerrottiin 7.5. tilaisuudesta, jossa esiteltiin Iin Kirkkorannan kaavaluonnosta kansalaisille. Lehtijutun perusteella minulle jäi ristiriitainen olo. Kunnanjohtajan mukaan suunnittelussa ja lupavaiheessa halutaan ottaa huomioon kaava-alueen tärkeät kulttuuriset arvot. Lähtökohta on hyvä. Arkkitehdit Virve Väisänen ja Anniina Valjus puhuivat kylämäisyydestä, esteettömyydestä ja kulttuurillisista arvoista. Kun vielä kunnanarkkitehti Tapani Pukinkorva oli huomauttanut, että kyseessä on kaavaluonnos ja mielipiteet otetaan huomioon, niin tuli oikein hyvä olo, että Kirkonranta tulee olemaan iiläisille miellyttävä.
Iijoen lohen ja taimenen istutuksia tehdään parhaillaan. Joella on virtausta välillä vähän. Lokit, koskelot ja merimetsot syövät näkyvästi ja kuuluvasti arvokkaita istukkaita suihinsa. Voimalan alapuolella veneilijä suojaa pieniä kalanpoikasia tuhoilta. Istutuspaikoilla Praava, Laitakari, Pukkinokka ja joen alaosalla toivotaan samaa, jos ja kun joku huomaa selvästi havaittavaa ilmasta tulevaa istukastuhoa. Tarkempaakin tietoa voi saada kalanhoidosta vastaavilta.
Risto Tolonen kirjoitti Rantapohjassa 05.05.2026 Iin Kirkkosaaren tulevaisuudesta. Olen tehnyt Kirkkosaaren suojelusta valtuustoaloitteen viime vuonna ja katson senkin takia aiheelliseksi vastata joihinkin Tolosen esittämiin näkökohtiin.