Yleisö

Muu­tos, vas­ta­vir­ta, sopeutuminen

Taval­li­nen arkie­lä­mäm­me saat­taa pääl­tä päin kat­soen näyt­tää päi­väs­tä toi­seen hyvin­kin saman­lai­sel­ta. Kui­ten­kin kun suun­taam­me kat­set­ta perä­pei­liin, meil­tä jokai­sel­ta löy­tyy tiet­ty men­nei­syys, jos­sa on sat­tu­nut ja tapah­tu­nut. Hyviä ja vähän huo­nom­pia asioi­ta. Yhteis­tä on vain se, että ele­tys­sä elä­mäs­sä nii­hin pitä­nyt sopeu­tua. Se lie­nee sitä elä­män menoa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Poruk­ka Kool­la: Hau­ki­pu­taan elä­ke­läi­set arvos­ta­vat liikuntaa

Hau­ki­pu­taan Elä­ke­läi­set piti sään­tö­mää­räi­sen kevät­ko­kouk­sen, jos­sa arvioi­tiin men­nyt­tä vuot­ta ja suun­nis­tet­tiin tule­vaan. Kokouk­sen kes­kei­se­nä asia­na oli Poh­teen pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus, pidet­tiin tär­keä­nä, että vähin­tään nykyi­set sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut säi­ly­vät Hau­ki­pu­taal­la. Vii­koit­tain pidet­tä­vien tors­tai­ker­hoi­hin on osal­lis­tu­nut kes­ki­mää­rin 40 jäsen­tä. Asia­lis­toil­la on ollut ajan­koh­tai­sia alus­tuk­sia kos­kien ter­veys- ja sosi­aa­li­toi­men muu­tok­sia sekä pank­ki­pal­ve­lu­jen kehi­tys­tä sekä mui­ta ajan­koh­tai­sia asioita. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kel­lon kirkonkylä

Kel­lon kylä mai­ni­taan paa­vin kir­jees­sä vuo­del­ta 1488 Iin pitä­jän annek­si­seu­ra­kun­ta­na. Se tar­koit­ti sitä, että Kel­los­sa oli jo oma kirk­ko, mut­ta Iin seu­ra­kun­nan papis­to hoi­ti sitä ja piti siel­lä myös juma­lan­pal­ve­luk­sia. Se mer­kit­si myös sitä, että Iin ja Limin­gan seu­ra­kun­tien väli­sel­lä pit­käl­lä ran­ni­kol­la vain Kel­los­sa kuul­tiin pit­kään kir­kon­kel­lo­jen mou­kah­te­lu. Kir­kon­kel­lois­ta sai kylä nimen Kel­lo. Oulun kau­pun­ki sai kirk­kon­sa vas­ta perus­ta­mi­sen­sa jäl­keen 1600-luvun alussa. 

Lue lisää

Kii­min­ki­jo­ki kiit­täi­si Ait­to­vaa­ran tuu­li­voi­ma­hank­keen lopettamisesta

Pudas­jär­ven kau­pun­ki osal­lis­tuu hank­kee­seen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on pitää huol­ta Kii­min­ki­joen vesis­tös­tä. Samaan aikaan se suun­nit­te­lee Hete­ky­län Ait­to­vaa­raan tuu­li­voi­maa, jon­ka raken­ta­mi­nen vaa­ran­taa suo­jel­lun Kii­min­ki­joen vesis­tön. Tuu­li­voi­ma-alue­han sijait­see Kii­min­ki­joen valuma-alueella.


Teks­ta­rit 18.3.

Hau­ki­put­taan kir­kon­ky­län kau­pal­li­nen keskus(ta) kel­lah­ta­nut vuo­sien var­rel­la epä­ta­sa­pai­noon kir­kon puo­lel­le “van­haa nelos­tie­tä”. Eikö toi­sen puo­len kes­kei­sel­lä­kään pai­kal­la ole­vat lii­ke­ti­lat tosi­aan kel­paa enää kenel­le­kään, kun tyh­jil­lään tönöt­tä­vät?! ‑Hajat­te­li­ja


Pyö­räi­ly­ver­kos­to ei ole kattava

Tors­tain 29.2. Ran­ta­poh­jas­sa nro 17 oli kir­joi­tus Oulun hyvis­tä pyö­räi­ly­olo­suh­teis­ta ja lois­ta­vas­ta pyö­räi­ly­ver­kos­tos­ta, joka ei pää­ty kau­pun­gin rajoil­le. Se onkin osit­tain tot­ta, mut­ta esi­mer­kik­si Oulun poh­jois­puo­lel­la on har­mit­ta­vaa, että pyö­rä­tie päät­tyy Hau­ki­pu­taal­la Tör­män­tien ris­teyk­seen, ennen Mar­tin­nie­men ja Ase­man­tien valoristeystä.


Huo­mio kaik­ki tuu­li­voi­ma­hank­kei­den maanomistajat

Olen Itä-Suo­men yli­opis­ton mais­te­rioh­jel­man opis­ke­li­ja (ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka). Teen täl­lä het­kel­lä pro gra­du ‑tut­kiel­maa­ni, jon­ka aihee­na on maa­no­mis­ta­jien koke­muk­set ja ase­ma tuu­li­voi­ma­hank­kei­den esi­sel­vi­tys- ja maanvuokrausvaiheessa. 


Mitä on laa­du­kas hoito?

Vas­tat­kaa ihan rehel­li­ses­ti ”hyvin­voin­tia­lue” Poh­de: Mitä on tei­dän mie­les­tä laa­du­kas hoi­to, pal­ve­lua­su­mi­nen tai ”saat­to­hoi­to”? Kuin­ka kau­ka­na kotoa se on vie­lä inhi­mil­lis­tä toteuttaa?