Keskustelemme

Teks­ta­rit

Iis­sä oma­ko­ti­ta­los­sa asu­va neli­hen­ki­nen kes­ki­tu­loi­nen per­he mak­saa vero­ja 800 €, säh­kös­tä 600€ ja vesi­mak­su­ja 600€ eli yhteen­sä 2000 € vuo­des­sa enem­män kuin ver­rok­ki­kun­ta Kem­pe­lees­sä asu­va vas­taa­va per­he. Iin joh­ta­vat vir­ka­mie­het perään­kuu­lut­ta­vat Iil­le veto-ja pito­voi­maa, mut­ta täl­lai­sel­la tak­sa­po­li­tii­kal­la sitä ei saa­da. Puheet ja teot eivät kul­je samaa latua. Ii on kal­lis paik­ka asua!

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kui­tu­hamp­pu moni­puo­lis­tai­si huo­mi­sen maataloutemme

Joka­päi­väi­nen elä­mäm­me perus­tuu pait­si lei­pään myös kui­tuun. Pukeu­dum­me tro­pii­kis­sa kas­va­te­tus­ta puu­vil­las­ta val­mis­tet­tui­hin vaat­tei­siin. Tilaam­me kar­ton­ki­pak­kauk­sis­sa tal­vi­ruo­kaa. Luem­me sel­lu­kui­tuun poh­jau­tu­via sano­ma­leh­tiä. Tar­vit­sem­me kui­tu­pe­räi­siä nenä­lii­no­ja ja vessapaperia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Har­taus: Jee­sus, pahan val­lan voittaja

Paas­ton­ai­ka­na aja­tuk­sem­me siir­ty­vät koh­ti pää­siäis­tä. Tule­va sun­nun­tai on 3. paas­ton­ajan sun­nun­tai. Paas­ton­ai­ka­na muis­te­lem­me Jee­suk­sen tie­tä koh­ti ris­tiä, kär­si­mys­tä, kuo­le­maa ja hautaamista.

Lue lisää

Teräs­ris­tik­ko­sil­to­jen liik­keet Yli-Iis­sä ja Pudasjärvellä

Ran­ta­poh­jas­sa on herän­nyt kiin­nos­tus­ta ‑70 luvul­la tapah­tu­neit­ten sil­to­jen siir­rois­ta. Minut Itse­ni­kin herät­ti tv-doku­ment­ti ”Akat asial­la”, jos­sa ker­rot­tiin mm. Siu­ruan­joel­ta Yli-Iis­tä Isoon­ky­röön siir­re­tys­tä teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Sil­ta oli kak­sio­sai­nen, Vir­heel­lis­tä tie­tys­ti oli tuo nelos­ties­tä mai­nin­ta, mut­ta komeal­ta­han se kuu­los­ti ”nelos­tie Yli-Iis­sä”. Kyl­lä­hän se toi­nen pää sil­las­ta tääl­tä Isoon­ky­röön siir­ret­tiin, tähän minä­kin pää­dyin omis­sa tie­dus­te­luis­sa­ni. Sil­ta on ris­tit­ty Akkaan Sillaksi.

Lue lisää

Lisää sil­ta­ha­vain­to­ja

Ran­ta­poh­jas­sa 13. hel­mi­kuu­ta oli Kes­kus­te­lem­me ‑pals­tal­la kir­joi­tuk­se­ni Yli-Iin sil­lan osat Isos­sa­ky­rös­sä ja Kii­min­gis­sä. Ran­ta­poh­jas­sa 22. hel­mi­kuu­ta oli teks­ta­ri nimi­mer­kil­lä Sil­ta­vah­ti, joka muis­te­li, että Ala­ky­län sil­ta on van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kurenalta.


Teks­ta­rit

Sinul­le nimi­merk­ki Hätä­jar­rut­ta­ja. Ole onnel­li­nen. Meil­lä Pate­las­sa aura­taan ris­teys­lu­met portille.


Päät­tä­jäl­tä: Oulu on pyöräilykaupunki

Jos Oulus­ta ja seu­dus­ta saa nos­taa jota­kin eri­tyis­tä esil­le ulko­maa­lai­sil­le, se on ehdot­to­mas­ti tal­vi­pyö­räi­ly. Oulu onkin nimet­ty maa­il­man tal­vi­pyö­räi­ly­kau­pun­gik­si. Eikä syyt­tä. Pyö­räi­ly­olo­suh­teet ja liik­ku­mi­sen kult­tuu­ri ovat raken­tu­neet kym­me­ni­sen vuo­sien aika­na näi­hin mittoihin.


Muu­ta­ma tosia­sia Iin tiejärjestelyistä

Nelos­tien lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt Iin koh­dal­la ovat taas nous­seet enem­män esil­le joh­tuen ehkä Iin kun­nan­joh­ta­jan ohi­tus­ties­tä esit­tä­mis­tä asiois­ta Ran­ta­poh­jas­sa 16.1.2024.


Päät­tä­jäl­tä: Mikä sii­nä on?

Suo­mi on maa­il­man onnel­li­sin kan­sa. Näin on kan­sain­vä­li­ses­ti todet­tu jo useam­pa­na vuon­na. On koko­naan toi­nen asia, uskal­lam­me­ko olla mai­neem­me veroisia.


Rent­ta­he­lek­ku: Mak­ka­ran­pais­toa ja kepparikisoja

Stub­bis­ta Suo­men seu­raa­va pre­si­dent­ti. Suku­ni­men­sä meil­lä päin sano­taan kyl­lä Tup­pi. Ei hie­nos­tel­la etu­mai­sil­la ässil­lä, eikä peh­meil­lä b‑kirjaimilla. Kovan moi­nen oli kam­pan­join­ti molem­mil­la ehdok­kail­la vii­mei­set kak­si viik­koa. Haa­vis­tol­la­kin oli mei­nan­nut läh­teä kam­pan­ja­bus­sin mukaan koko­nai­nen parveke!

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Ran­ta­poh­jas­sa 13.2. kir­joit­ti nimi­merk­ki L.S. Siu­ruan­joen van­has­ta teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Toi­nen puo­lis­ko on tosi­aan Ete­lä-Poh­jan­maal­la, mut­ta Ala­ky­län sil­ta on muis­taak­se­ni van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kure­nal­ta. Sen huo­maa sii­tä­kin, että Ala­ky­län sil­ta on kak­si­kais­tai­nen toi­sin Siu­ruan­joen sil­ta, joka oli kapea ja yksikaistainen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Har­taus: Paas­ton­ai­ka alkaa!

Vii­me sun­nun­tai­na oli ensim­mäi­nen paas­ton­ajan sun­nun­tai. Olem­me siis aivan paas­ton­ajan alus­sa. Paas­ton­ai­ka kevääl­lä mer­kit­see sitä, että me olem­me val­mis­tau­tu­mas­sa pääsiäiseen.


Kolum­ni: Kun Suo­mi irtau­tui Venäjästä

Venä­jän val­lan aika­na 1809–1917 vai­kut­ti emä­maal­le tap­piol­li­nen sota kol­me ker­taa rat­kai­se­vas­ti Suo­men val­tiol­li­sen ase­man ja yhteis­kun­nal­lis­ten olo­jen kohen­tu­mi­seen. Nii­den myö­tä avau­tui tilai­suus käyt­tää kei­sa­ri­kun­nan ahdin­koa Suo­men hyväk­si, itse­näis­ty­mi­seen asti.


Ikään­ty­mi­nen, ter­veys ja yhteiskunta

Kuu­lin “hevos­mies­ten tie­to­toi­mis­tos­ta”, että tämän päi­vän 80-vuo­ti­aat vas­taa­vat kun­nol­taan 1960-luvun 60-vuo­tiai­ta. Pitä­nee­kö tuo paik­kaan­sa, mut­ta ihan oikeas­ti­kin tilas­tot ker­to­vat mei­dän suo­ma­lais­ten eli­niän nous­seen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen noin 20 vuot­ta. Toden­nä­köi­ses­ti tämän päi­vän vau­vat saat­ta­vat siis elää jopa sata­vuo­tiaik­si. Kaik­ki edel­lä­ole­va vain ker­too, että mei­tä ikäih­mi­siä on tule­vai­suu­des­sa suh­teel­li­ses­ti koko väes­tös­tä entis­tä enemmän.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mis­sä saa ajaa kelkalla?

Moot­to­ri­kelk­kai­li­jat käyt­tä­vät kevyen lii­ken­teen Vii­kin ali­kul­ku­tun­ne­lia (Hau­ki­pu­taan kes­kus­taa­ja­man ete­lä­puo­lel­la, Lid­lin lähel­lä) pääs­täk­seen aja­maan Hau­ki­pu­taan­tien jom­mal­le kum­mal­le puo­lel­le. Vaa­ra­ti­lan­tei­ta syn­tyy muul­le kevyel­le lii­ken­teel­le. Lisäk­si lähel­lä on myös lin­ja-auto­py­säk­ki, jol­ta pur­kaan­tuu käve­li­jöi­tä. Onnek­si mitään ei ole sattunut. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Peli­sään­tö­jä poliit­ti­seen keskusteluun

Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut pal­jon sitä, mik­si me ihmi­set käyt­täy­dym­me, niin kuin käyt­täy­dym­me, kun pitäi­si päät­tää yhtei­sis­tä asiois­ta ja yhteis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta. Aikam­me on täyn­nä ris­ti­rii­to­ja, toi­sen osa­puo­len mol­laa­mis­ta ja omia totuuk­sia. Kes­kus­te­lus­ta ei aika ajoin mei­naa tul­la mitään kun­non lopputulosta.