Jorma Leskelä.
Nykyisin puhutaan paljon tekoälystä ja sen tuomista mahdollisuuksista eri aloilla. Se voi auttaa vaikkapa parantamaan terveydenhuoltoa, liikennettä ja logistiikkaa, kehittämään uusia materiaaleja ja lääkkeitä. Myös erilaisten sää‑, ilmasto‑, ja talousennusteiden laatiminen on sen avulla entistä helpompaa.
Yksi jokapäiväinen esimerkki tekoälyn käyttämisestä on nykyisin uutisten lukeminen, josta on eri medioissa jo paljon esimerkkejä. Käytännössä sen potentiaali on lähes rajaton ja kehitys jatkuu koko ajan.
Täysin vailla riskejä ei tekoälyn käyttökään ole, ja kaikki ne on otettava tulevaisuudessa huolellisesti huomioon.
Mutta olisiko tekoälystä sitten hyötyä kunnallisessa päätöksenteossa? Tein tämän kysymyksen ChatGPT tekoälysovellukselle ja sain seuraavan vastauksen:
”Tekoälyä voidaan hyödyntää monin tavoin kunnallisessa päätöksenteossa. Tässä muutamia esimerkkejä:
1. Tiedon analysointi ja ennustemallit: Tekoäly voi analysoida suuria tietomääriä eri lähteistä, kuten väestötilastoista, liikennetiedoista ja ympäristötiedoista, auttaen päätöksentekijöitä ymmärtämään nykytilannetta ja ennustamaan tulevia kehityskulkuja.
2. Asukkaiden osallistaminen: Tekoäly voi auttaa kunnan viranomaisia keräämään ja analysoimaan kansalaisten mielipiteitä ja ehdotuksia eri kanavista, kuten sosiaalisen median keskusteluista tai verkkokyselyistä, mikä voi parantaa päätösten demokraattista legitimiteettiä.
3. Resurssien optimointi: Tekoäly voi auttaa optimoimaan resurssien käyttöä kunnallisissa palveluissa, kuten jätehuollossa, joukkoliikenteessä ja kaupunkisuunnittelussa, mikä voi johtaa kustannustehokkaampiin ratkaisuihin ja parempaan palvelutasoon.
4. Päätöksenteon automatisointi: Tietyissä toistuvissa päätöksentekotilanteissa, kuten lupa- ja sääntelykysymyksissä, tekoäly voi automatisoida päätöksentekoprosesseja, mikä säästää aikaa ja resursseja ja vähentää inhimillisen virheen riskiä.
5. Riskienhallinta: Tekoäly voi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan erilaisia riskejä, kuten luonnonkatastrofeihin tai terveyskriiseihin liittyviä riskejä, mikä parantaa kunnanvaltuuston kykyä suunnitella ja toteuttaa tehokkaita hätätilanteiden hallintatoimenpiteitä.”
Kuulostaa äkikseltään ihan järkevältä vastaukselta. Jopa niin, että tarvitaanko kunnissa enää päättäjiä? Eikö olisi sama ulkoistaa päätöksenteko virkamiehille ja tekoälylle, tai ainakin ”ottaa se ehdokaslistoille?”
No tuskinpa vain.
Tekoäly voi tarjota päättäjille ja valmisteluun arvokasta tietoa sekä analyysiä päätöksenteon tueksi, mutta meitä päättäjiä tarvitaan varmasti jatkossakin. Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa, inhimillisyys, arvot ja etiikka, sekä se kuuluisa poliittinen vastuu. Niitä ei voi ulkoistaa tekoälylle.
Päättäjien vastuulla on edelleen varmistaa päätöksenteon oikeudenmukaisuus, arvot ja kuntalaisten etu. Niin nyt kun tulevaisuudessakin. Pitkään jatkuneella inhimillisellä demokratialla on edelleen sijansa, hyvä niin.
Jorma Leskelä, kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen, Keskusta