Ran­ta­poh­jan alu­een ties­töl­le luvas­sa jon­kin ver­ran päällystyksiä

Juu­ri jul­kais­tus­sa Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen tien­pi­don ja lii­ken­teen kat­sauk­ses­sa esi­tel­lään muun muas­sa Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun alu­een kes­kei­set tien­pi­to­toi­met vuo­del­le 2024.

Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun alu­eel­la maan­tei­den sekä käve­ly- ja pyö­räi­ly­väy­lien pääl­lys­tei­tä uusi­taan tämän­het­ki­sen arvion mukaan noin 450 kilo­met­rin mat­kal­la. Mää­rä on liki kol­min­ker­tai­nen vii­me vuo­teen verrattuna.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la uusia pääl­lys­tyk­siä on luvas­sa osal­le Kii­min­gin ja Hau­ki­pu­taan väli­ses­tä ties­tä, Arka­lan koh­dal­le Kuusa­mon­tiel­le, Nelos­tiel­le Iin kes­kus­tan tun­tu­maan ja Ran­nan­tiel­le Hau­ki­pu­taal­le. Yli-Iin Kar­ja­lan­tien pääl­lys­tys­työ kes­kus­tan koh­dal­la näkyy ohjel­mas­sa ehdol­li­se­na, eli sen toteu­tu­mi­nen on kiin­ni rahoi­tuk­sen riittävyydestä.

Kevyen lii­ken­teen tei­tä pääl­lys­te­tään Hau­ki­pu­taan Mar­tin­nie­men­tiel­lä, lyhyes­ti Iin Ase­man­tiel­lä, Kemin­tiel­lä Iin poh­jois­puo­lel­la sekä Kel­lon­tiel­lä Kellossa.

Tie­va­lais­tus ollaan uusi­mas­sa tänä vuon­na Kuusa­mon­tiel­lä Kor­ven­ky­län ja Hai­pus­tien ris­teyk­sen välillä.

Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen tien­pi­toon käy­tet­tä­vis­sä ole­va rahoi­tus on kulu­va­na vuon­na noin 109 mil­joo­naa euroa. ELY-kes­kus koh­den­taa perus­tien­pi­don rahoi­tuk­sen koko maas­sa nou­da­tet­ta­vien yhte­näis­ten lin­jaus­ten mukai­ses­ti kor­jauk­seen, paran­ta­mi­seen, suun­nit­te­luun sekä maan­tei­den päi­vit­täi­seen lii­ken­nöi­tä­vyy­teen eli hoitoon.

Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen toi­min­ta-alu­eel­la on lukui­sia tar­pei­ta tie­ver­kon kehit­tä­mi­sel­le ja paran­ta­mi­sel­le. Käy­tet­tä­vis­sä ole­va rahoi­tus rat­kai­see maan­tei­den paran­ta­mis­toi­mien toteut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det. Suun­ni­tel­mia laa­ti­mal­la luo­daan val­miut­ta hank­kei­den nope­aan toteuttamiseen.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ovat täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä seu­raa­vat Väy­lä­vi­ras­ton suun­nit­te­luoh­jel­man suun­nit­te­lu­hank­keet: Kuusa­mon­tien kehit­tä­mi­nen Kor­ven­ky­län ja Kii­min­gin välil­lä sekä Iijoen sil­lan paran­ta­mi­nen Yli-Iis­sä. ELY-kes­kus on ehdot­ta­nut suun­nit­te­luoh­jel­maan Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta Iin ohi­tus­tie­tä sekä Poh­jois-Iin ja Kui­va­ni­men välis­tä ohituskaistatietä.

Yksi­tyis­tie­a­vus­tuk­siin Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sel­la on tänä vuon­na käy­tet­tä­vis­sä noin 7,1 mil­joo­naa euroa, joka on huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­sia pie­nem­pi sum­ma. Täl­lä het­kel­lä hake­muk­sia on jonos­sa monin­ker­tai­nen mää­rä suh­tees­sa avustusmahdollisuuksiin.

Rou­ta­vau­riot voi­vat aiheut­taa ren­gas­rik­ko­ja ja vaaratilanteita

Sula­vien lumien alta pal­jas­tuu nur­men lisäk­si myös rou­dan rik­ko­mia tei­tä. Ammot­ta­vat kuo­pat ties­sä voi­vat aiheut­taa autoi­li­joil­le ikä­viä yllä­tyk­siä ja vaa­ra­ti­lan­tei­ta. Ties­tön huo­no kun­to on puhut­ta­nut pal­jon vii­me vuosina.

Men­nyt tal­vi oli run­sas­lu­mi­nen mut­ta myös satei­nen. Läm­pö­ti­la saha­si vii­me viik­koi­na pal­jon nol­lan molem­min puo­lin. Se enti­ses­tään lisää rou­ta­vau­rioi­ta. Usein mon­tut ja hal­kea­mat ties­sä ovat har­mit­to­mia, mut­ta isom­mat kuo­pat tai esi­mer­kik­si hal­kea­man terä­vät reu­nat voi­vat aiheut­taa autoi­li­joil­le monen­lais­ta harmia.

– Tyy­pil­li­sim­piä vau­rioi­ta ovat ren­gas- ja van­ne­vau­riot rou­ta­rei­kään ajet­taes­sa. Myös näi­den rik­kou­tu­nei­den koh­tien väis­tä­mi­nen voi aiheut­taa vaa­ra­ti­lan­tei­ta, esi­mer­kik­si jos tie on liu­kas ja rou­ta on nos­ta­nut tie­hen “hyp­py­rin”. On käy­nyt niin­kin, että auto on pää­ty­nyt ojaan, kun on pää­tet­ty kier­tää kuop­pa, mut­ta arvioi­tu tila tien pien­ta­reel­la vää­rin, sanoo Fen­nian ajo­neu­vo­va­hin­ko­jen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Panu Strom­ber­ger.

Ajo-olo­suh­teet ovat Strom­ber­ge­rin mukaan nyt haas­ta­via, kun tiet voi­vat olla aamul­la kyl­män yön jäl­jil­tä hyvin­kin liukkaita.

– Kan­nat­taa vara­ta yli­mää­räis­tä aikaa liik­ku­mi­seen ja hidas­taa reip­paas­ti tie­rik­ko­jen koh­dal­la, sekä seu­ra­ta lii­ken­ne­tie­to­ja, sil­lä pahim­pien vau­rioi­den koh­dal­la tei­tä voi­daan jou­tua sul­ke­maan ja nopeuk­sia rajoittamaan.

Kuo­pat ja repeä­mät ties­sä eivät ole rou­ta­rik­ko­jen ainoa rie­sa. Rik­kou­tu­nees­ta ties­tä irto­aa hel­pom­min myös kiviä, jot­ka saat­ta­vat lisä­tä lasi­va­hin­ko­jen mää­rää. Var­sin­kin uudem­mis­sa autois­sa tuu­li­la­sei­hin on kiin­ni­tet­ty kame­roi­ta ja sen­so­rei­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat auton tur­va­jär­jes­tel­miin. Sen vuok­si lasi­va­hin­got tuli­si Strom­ber­ge­rin mukaan kor­jaut­taa viipymättä.

– Vii­vyt­te­ly lasin kor­jaa­mi­ses­sa voi myös pahen­taa lasi­rik­koa. Moni lasi­va­hin­ko, jos­ta sel­viäi­si nopeal­la paik­kauk­sel­la, vaa­tii­kin koko lasin vaih­toa, jos kive­nis­ke­mä pää­see kehit­ty­mään hal­kea­mak­si. Lisäk­si lasin­paik­kaus on usein asiak­kaal­le mak­su­ton, kun taas lasin­vaih­to mak­saa lasi­va­kuu­tuk­sen oma­vas­tuun ver­ran, Strom­ber­ger sanoo.

Strom­ber­ger muis­tut­taa, että tur­va­vä­lien kun­nioit­ta­mi­nen on nyt tärkeää.

– Jos edel­lä aja­va huo­maa ties­sä rou­ta­vau­rion, voi se aiheut­taa nopean jar­ru­tuk­sen. Taka­na ole­val­le tilan­ne voi tul­la yllät­täen ja var­sin­kin liuk­kaal­la tiel­lä jar­ru­tus­mat­ka voi olla taval­lis­ta pidem­pi. Myös lasi­va­hin­ko­ja sat­tuu useam­min, jos ajaa aivan toi­sen auton taka­na, var­sin­kin moot­to­ri­tiel­le kiihdytettäessä.

Strom­ber­ge­rin mukaan kas­ko­va­kuu­tuk­sis­sa voi olla vaih­te­lua sii­nä, mitä ne kat­ta­vat ja min­kä­lai­set oma­vas­tuut niis­sä on.

– Jos esi­mer­kik­si vain ren­gas menee rik­ki, voi miet­tiä, kan­nat­taa­ko kor­vaus­ta hakea. Sii­hen vai­kut­ta­vat eri­lai­set oma­vas­tuu­ra­jat ja mah­dol­li­set bonus­me­ne­tyk­set. Onnet­to­muu­den sat­tues­sa kan­nat­taa soit­taa heti oman vakuu­tus­yh­tiön pal­ve­lu­nu­me­roon, siel­tä sel­vi­ää oman vakuu­tus­tur­van kat­ta­vuus, Strom­ber­ger jatkaa.