Päät­tä­jäl­tä: Per­he on yhteis­kun­nan perusyksikkö

Pek­ka Aittakumpu.

Kun­ta­liit­to ker­toi maa­lis­kuus­sa, että Suo­men väes­tö­ra­ken­teen rajun muu­tok­sen vuok­si perus­kou­lu­jen oppi­las­mää­rä on las­ke­mas­sa his­to­rial­li­sen voi­mak­kaas­ti. Perus­kou­lus­sa ole­vien mää­rä vähe­nee noin 80 000 hen­ki­löl­lä vuo­teen 2030 mennessä.

Oulus­sa ei ole niin heik­ko tilan­ne kuin koko maas­sa kes­ki­mää­rin. Syn­ty­nei­tä oli Oulus­sa vii­me vuon­na edel­leen enem­män kuin kuol­lei­ta. Myös Oulus­sa syn­ty­vyys on kui­ten­kin 2010-luvul­la las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti aiemmasta.

Väes­tö­ra­ken­teen muu­tos vai­keut­taa Suo­men jul­ki­sen talou­den hoi­toa, ja työn­te­ki­jöi­den saa­mis­ta niin lyhyel­lä kuin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Syn­ty­vyy­den las­ku hei­ken­tää myös elä­ke­jär­jes­tel­män rahoitusta.

On surul­lis­ta, että tilas­tot alhai­ses­ta syn­ty­vyy­des­tä eivät ole vie­lä­kään herät­tä­neet laa­jem­min maam­me poliitikkoja.

Nykyi­nen hal­li­tus näyt­tää nojau­tu­van poli­tii­kas­saan lähes koko­naan maa­han­muu­ton varaan, kos­ka todel­li­sia vai­kut­ta­via toi­men­pi­tei­tä syn­ty­vyy­den nos­ta­mi­sek­si ei ole teh­ty, vaan päin­vas­toin lap­si­per­heil­tä lei­ka­taan rajus­ti. Hal­li­tuk­sen har­joit­ta­ma poli­tiik­ka ei ole mil­lään mit­ta­ril­la lapsiperhemyönteistä.

Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ei ole pit­kän aika­vä­lin kes­tä­vä rat­kai­su Suo­men jul­ki­sen talou­den ongel­miin. Monet muut­kin Euroo­pan maat kamp­pai­le­vat mata­lan syn­ty­vyy­den kans­sa ja yrit­tä­vät kil­paa hou­ku­tel­la eri­lai­sil­la kei­noil­la työntekijöitä.

Kes­tä­vä tapa kor­ja­ta väes­tö­ra­ken­net­ta on teh­dä suun­nan­muu­tos per­he­po­li­tii­kas­sa. Ensin­nä­kin hal­li­tuk­sen pitäi­si tul­la jär­kiin­sä ja perua rajus­ti lap­si­per­hei­siin osu­vat leik­kauk­set. Hal­li­tuk­sel­la ei ole riit­tä­vää kuvaa leik­kaus­ten koko­nais­vai­ku­tuk­sis­ta, sil­lä nii­tä ei ole edes koe­tet­tu arvioida.

Lap­si­per­hei­den tulee olla poli­tii­kan kes­kiös­sä sen­kin vuok­si, että per­he on yhteis­kun­nan perus­yk­sik­kö. Lap­sen ja nuo­ren hyvin­voin­ti läh­tee hänen kodistaan.

Per­hei­den talou­del­li­sen tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si Suo­mes­sa tulee ottaa takai­sin mah­dol­li­suus per­he­ve­ro­tuk­seen. Per­he­ve­ro­tus on käy­tös­sä monis­sa Euroo­pan mais­sa, esi­mer­kik­si Rans­kas­sa, Sak­sas­sa, Unka­ris­sa ja Sveit­sis­sä. Suo­men kan­nat­taa ottaa näis­tä mais­ta oppia ja luo­da oma per­he­ve­ro­tuk­sen mal­li, joka kan­nus­taa per­heen perustamiseen.

Lap­si­li­sä tulee sitoa indek­siin, kos­ka lap­si­li­sän reaa­liar­vo on las­ke­nut jopa yli 42 pro­sent­tia vuo­des­ta 1994. Lap­si­li­sää ei otet­tu sotien jäl­keen käyt­töön sen takia, että oli­si ollut jako­va­raa, vaan sen vuok­si, että syn­tyi­si jakovaraa.

Lap­si on lah­ja ja itses­sään arvo­kas, mut­ta myös tuot­toi­sa sijoi­tus yhteis­kun­nal­le. Jos lap­sen kas­va­tuk­seen ja kou­lu­tuk­seen sijoi­te­taan 0,25 mil­joo­naa euroa, lap­si puo­les­taan var­tut­tu­aan tuot­taa 35 työ­vuo­den aika­na 5,2 mil­joo­naa euroa brut­to­kan­san­tuot­tee­na ja vero­tu­loi­na. Kan­nat­ta­vuus nousee per­heen lap­si­lu­vun kasvaessa.

Nämä toi­men­pi­teet oli­si­vat hyvä alku, mut­ta pal­jon muu­ta­kin voi­tai­siin teh­dä esi­mer­kik­si työn ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mi­sek­si. Olen­nais­ta on vai­kut­taa asen­tei­siin luo­mal­la Suo­mes­ta todel­la lap­siys­tä­väl­li­nen maa.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu, kan­san­edus­ta­ja, Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta