Mus­ti­kan sato­nä­ky­mis­sä vaih­te­lua, Ran­ta­poh­jan alu­eel­la pöly­ty­sen­nus­te hyvä

Halla ja kuivuus ovat vaikuttaneet mustikan satonäkymiin. Arkistokuva: Tuija Järvelä-UusitaloHalla ja kuivuus ovat vaikuttaneet mustikan satonäkymiin. Arkistokuva: Tuija Järvelä-Uusitalo

Kyl­mä alku­ke­sä ja eten­kin hal­layöt ovat hei­ken­tä­neet mus­ti­kan pölyttymistä. 

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen mukaan mus­ti­kan kes­ki­mää­räi­nen pöly­tys­tu­los havain­to­met­sis­sä on täl­lä het­kel­lä alle 50 pro­sent­tia, eli alle puo­let havain­to­met­sien kukis­ta on kehit­ty­nyt raa­ki­leik­si. Raa­ki­le­ha­vain­to­ja, joi­den perus­teel­la pöly­tys­tu­los las­ke­taan, on ker­ty­nyt kui­ten­kin vas­ta kol­mas­osas­ta havain­to­met­siä, joten tilan­ne voi muut­tua seu­ran­nan edetessä.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la mus­ti­kan pöly­ty­sen­nus­te on Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen arvion mukaan kes­ki­mää­räis­tä parempi. 

– Mus­ti­kan pöly­tys­tu­lok­sen alu­eel­li­nen ja pai­kal­li­nen vaih­te­lu on tavan­omais­ta suu­rem­paa, ker­too Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) eri­kois­tut­ki­ja Rai­ner Pel­to­la.

Mus­ti­kan sato­nä­ky­miä hei­ken­tää laa­joil­la alueil­la val­lit­se­va kui­vuus. Kui­vuu­den pit­kit­tyes­sä mar­ja­ko­ko jää pie­nek­si ja osa mar­jois­ta saat­taa jopa abortoitua.

Puo­lu­kan pöly­tyk­sel­le läm­pi­mät säät sen sijaan ovat edul­li­sia, kyp­sy­vä puo­luk­ka myös kes­tää kui­vuut­ta mus­tik­kaa paremmin.

Kyl­män alku­ke­sän takia mar­ja­kas­vien kukin­nat ovat tänä vuon­na ajoit­tu­neet hie­man vii­me vuot­ta myö­häi­sem­mik­si. Mus­ti­kan ja puo­lu­kan kuk­kia on pit­kä­ai­kai­seen kes­kiar­voon näh­den tavan­omai­nen mää­rä, hil­lan kuk­kia on sen sijaan ollut runsaasti. 

Mus­ti­kan ja hil­lan pää­ku­kin­ta on päät­ty­nyt poh­joi­sin­ta Suo­mea lukuun otta­mat­ta, puo­luk­ka kuk­kii par­hail­laan suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta. Puo­lu­kan ja hil­lan raa­ki­le­ha­vain­to­ja ei ole vie­lä ker­ty­nyt riit­tä­väs­ti nii­den kukin­nan onnis­tu­mi­sen arvioimiseksi.