Hyviä syi­tä äänestää

Sun­nun­tai­na valit­ta­vis­ta alue­val­tuus­tois­ta ja nii­den val­tuu­te­tuis­ta muo­dos­tuu ajan mit­taan erit­täin mer­kit­tä­viä val­lan­käyt­tä­jiä alueil­laan. Vaik­ka laki sää­te­lee­kin pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä, jää val­tuus­toil­le pal­jon sanan­val­taa sii­hen, miten pal­ve­lut jär­jes­te­tään ja mis­tä nii­tä saa. Uudet val­tuus­tot ovat koko Suo­men tasol­la ohjaa­mas­sa jopa 20 mil­jar­din euron vuo­sit­tais­ta käyt­töä. Niin ollen ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vää, ket­kä ovat teke­mäs­sä pää­tök­siä täs­sä uudes­sa organisaatiossa.

Lue lisää

Onko meil­lä varaa olla panos­ta­mat­ta lähipalveluihin?

Kes­kus­ta toi vaa­li­kam­pan­jan alku­vai­heis­sa sel­keäs­ti esiin aja­tuk­sen lähi­pal­ve­lu­jen vah­vis­ta­mi­ses­ta, kun haas­toim­me mui­ta puo­luei­ta mukaan esit­tä­mäl­lä jokai­seen kun­taan ter­veys­a­se­man kal­tais­ta lähi­pal­ve­lu­pis­tet­tä. Kävi­pä niin, että joku puo­lue piti sitä lii­an kal­lii­na idea­na ja toi­nen röyh­keä­nä populismina.


Alue­ve­ro kor­va­mer­kit­ty­nä palo- ja pelastuspalveluille?

Vaa­li­pu­heis­sa puhu­taan maa­kun­ta­ve­ros­ta, vaik­ka kysees­sä on alue­vaa­lit ja siten oikeam­pi nimi lie­nee pitäi­si olla alue­ve­ro? Noh, joka tapauk­ses­sa samaan aikaan osa puo­lueis­ta on lin­noit­tau­tu­nut kan­nal­le, että maa­kun­ta­ve­roa ei tule ja kaik­ki sote­pal­ve­lut tulee mak­saa val­tion kirs­tus­ta vaik­ka samaan aikaan pelä­tään, että siel­tä ei anne­ta riit­tä­väs­ti suh­tees­sa alu­een sosi­aa­li- ja ter­veys­puo­len kas­va­viin menoihin. 


Lähi­pe­rus­pal­ve­lui­den puolesta

Olin jou­lu­aa­ton kun­nia­var­tio­vuo­ros­sa Kuusa­mon Pyhän Ris­tin kir­kon san­ka­ri­maan pat­saal­la. Kun­nia­var­tiol­la halua­vat maan­puo­lus­tus­jär­jes­töt kun­nioit­taa ja muis­taa hei­tä, jot­ka uhra­si­vat hen­ken­sä sen puo­les­ta, että meil­le suo­ma­lai­sil­le on oma maa ja paik­ka, mis­sä asua ja elää. Meil­lä on oikeus käyt­tää äidin­kiel­tä ja puo­lus­taa isän­maa­ta. Meil­lä on sanan­va­paus ja ennen kaik­kea vapaat vaalit.


Iis­sä alu­een alhai­sin ennakkoäänestysprosentti

Vii­mei­ses­tä ennak­ko­ää­nes­tys­päi­väs­tä tiis­tais­ta muo­dos­tui vilk­kain sekä Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­eel­la että koko maas­sa. Poh­jois-Poh­jan­maal­la alu­een äänioi­keu­te­tuis­ta 26,1 pro­sent­tia äänes­ti ennak­koon, mikä on hie­man val­ta­kun­nal­lis­ta lukua 26,4 alhaisempi.

Kai­kis­ta mata­lin ennak­ko­ää­nes­tys­pro­sent­ti Poh­jois-Poh­jan­maal­la kir­jat­tiin Iis­sä, mis­sä ennak­koon äänes­ti 21,0 pro­sent­tia äänioikeutetuista.


Kan­nan­ot­to

Nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan vas­tai­sen työn raken­teet on saa­tet­ta­va kun­toon — hyvin­voin­tia­lu­een ja kun­tien väli­nen koor­di­naa­tio on otet­ta­va heti työn alle


Minun maa­kun­ta­ni

Minun Poh­jois-Poh­jan­maa tar­jo­aa asuk­kail­leen lois­ta­vat eli­no­lo­suh­teet. Asuk­kai­den ter­veys on hyvä ja väes­tö on kou­lu­tet­tua, työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on alu­eel­lam­me vah­va. Työl­li­syy­sas­te on kor­kea ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det moni­nai­set, kai­kil­le löy­tyy väy­lä työ­elä­mään. Ajan­käyt­tö on hal­lin­nas­sa ja tasa­pai­nos­sa. Ihmis­ten työs­sä­jak­sa­mi­nen ja jak­sa­mi­nen yli­pää­tään on hyvää tasoa. Kes­tä­väs­ti huo­mioi­tu ympä­ris­tö, luon­non lähei­syys ja toi­mi­vat yhtei­söt luo­vat hyvät edel­ly­tyk­set niin yhtei­söil­le kuin yksi­löil­le. Asuk­kaat osal­lis­tu­vat aktii­vi­si­na toi­mi­joi­na oman alu­een toi­min­taan. Jul­ki­nen talous on ter­veel­lä poh­jal­la. Tai­teel­la, kult­tuu­ril­la ja luo­vuu­del­la on tilaa olla ja kas­vaa. Yhtei­söl­li­syys, välit­tä­mi­nen ja tois­ten arvos­ta­mi­nen on meil­le luon­tais­ta ja tär­ke­ää. Pal­ve­lut ovat lähel­lä ja ihmi­nen nii­den kes­kiös­sä. Meil­lä on tur­val­lis­ta asua ja elää.



Hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tus kos­ket­taa omaishoitajia

Omais­hoi­to­per­hei­den tar­vit­se­mat sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut siir­ty­vät alue­vaa­lien jäl­keen hyvin­voin­tia­lu­een vas­tuul­le ja jär­jes­tet­tä­vik­si, se tulee mer­kit­se­mään isoa muu­tos­ta omais­hoi­to­so­pi­muk­sen teh­neil­le hen­ki­löil­le. Myös omais­hoi­don tuen uudet, alu­eel­li­set kri­tee­rit ja palk­kioi­den tasot siir­ty­vät tule­vien alue­val­tuu­tet­tu­jen pää­tet­tä­vik­si. Uskal­lan väit­tää, että suu­ri osa Poh­jois-Poh­jan­maan omais­hoi­don­tuen saa­jis­ta (4377 tuen saa­jaa) ei ole tie­dos­ta­nut, kuin­ka suu­res­ta muu­tok­ses­ta on kysymys.


Mik­si alue­vaa­leis­sa kan­nat­taa äänestää?

Äänes­tä­jien innos­tus ja kiin­nos­tus his­to­rian ensim­mäi­siä alue­vaa­le­ja koh­taan on ollut var­sin vai­sua. Alue­vaa­lien äänes­tys­pro­sen­tin pelä­tään jää­vän alhai­sek­si. Mik­si näin, vaik­ka vaa­leis­sa vali­taan päät­tä­jät alue­val­tuus­toi­hin, jot­ka päät­tä­vät kai­kil­le tär­keis­tä ter­vey­teen liit­ty­vis­tä palveluista?

Vii­me euro­vaa­leis­sa äänes­tys­pro­sent­ti oli 43 ja vii­me kesä­kuun kun­ta­vaa­leis­sa pääs­tiin kaut­ta aiko­jen keh­noim­paan 55 pro­sent­tiin. Onko kysees­sä tila­päi­nen not­kah­dus, vai onko ihmis­ten kiin­nos­tus äänes­tää ja vai­kut­taa rapautumassa?

Ran­ta­poh­ja kysyi kol­mel­ta alu­een koke­neel­ta vete­raa­ni­po­lii­ti­kol­ta ja vai­kut­ta­jal­ta, mik­si nyt oli­si tär­ke­ää äänes­tää ja miet­tei­tä sote-uudistuksesta.