Kui­va­nie­me­läi­nen Irma Soi­ni tun­ne­taan koti­pi­tä­jäs­sä par­hai­ten tak­si­au­toi­li­ja­na. Se on kui­ten­kin vain yksi osa hänen monen­kir­ja­vaa elämäänsä.

Nelos­tien var­ren asuk­kaat näke­vät jos jon­kin­lais­ta mat­kaa­jaa. On hevos­vank­ku­ria, kai­ken mal­lin pyö­rä­vi­ri­tel­miä, lif­ta­rei­ta ja tie­tys­ti monen sor­tin moot­to­ri­me­ni­jää. Vii­me vii­kol­la Ran­ta­poh­jan alu­een läpi huraut­ti paris­kun­ta tandemilla.

Elä­män kir­jo, kuo­le­ma, elä­män tar­koi­tus on tanak­kaa asi­aa, mut­ta musii­kin kera ja runo­muo­dos­sa ja säve­lin saa­tel­tu­na tun­nel­mat vaih­te­le­vat rons­kis­ta huu­mo­ris­ta maa­il­mo­ja sylei­le­viin tun­toi­hin ja synk­kiin tutkiskeluihin.