Hir­vi­lu­pien jako­ta­pa on kor­jat­ta­va, vaa­di­taan Kui­va­nie­mel­lä

Kuivaniemellä on hirviä liikaa.

Kui­va­joen Poh­jois­puo­len Met­säs­tys­seu­ra on jou­tu­nut koh­taa­maan maa­no­mis­ta­jien tur­hau­tu­mi­sen sii­hen, ettei lupa­po­li­tiik­ka toi­mi, kuten sen pitäi­si. Kui­va­joen poh­jois­puo­lel­la hir­vi­kan­nat eivät har­ven­nu nimit­täin luke­miin, joka hil­lit­si­si hir­vien aiheut­ta­mia met­sä­tu­ho­ja.

“Met­sä­tu­hot ja lii­ken­neon­net­to­muu­det tule­van lisään­ty­mään mer­kit­tä­väs­ti ja täs­tä saa sit­ten vas­tuun kan­taa Suo­men Riis­ta­kes­kus ja sen har­joit­ta­ma­na, vain met­säs­tä­jien etua aja­va, hir­vi­po­li­tiik­ka”, totea­vat alu­een met­sä­no­mis­ta­jat kir­jees­sään Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oikeu­del­le.

Met­säs­tys­seu­ra teki kesä­ko­kouk­ses­saan vii­me vii­kol­la pää­tök­sen osal­lis­tua hir­vi­va­hin­ko­jen kus­tan­nuk­siin. Seu­ra sitou­tuu mak­sa­maan joko koko­naan tai osan jokai­sen met­sä­no­mis­ta­jan met­sä­va­hin­koil­moi­tuk­sen oma­kus­tan­nus­osas­ta, jos vahin­koil­moi­tus on aihee­ton.

– Tämä on mei­dän seu­ran vas­taan­tu­lo maa­no­mis­ta­jil­le, jot­ta sai­sim­me jat­kaa hir­ven­met­säs­tys­tä myös tule­vai­suu­des­sa, tote­aa met­säs­tys­seu­ran puheen­joh­ta­ja Rei­jo Kehus. Tähän men­nes­sä met­sä­va­hin­koil­moi­tuk­set ovat olleet yksit­täi­sel­le met­sä­no­mis­ta­jal­le lii­an kal­lii­ta ja raho­jen saa­mi­nen on ollut epä­var­maa, joten monet ovat jät­tä­neet vahin­koil­moi­tuk­set teke­mät­tä.

Kui­va­joen poh­jois­puo­len met­säs­tys­seu­ra halu­aa har­ven­taa alu­eel­laan ole­van hir­vi­kan­nan suo­si­tuk­sen mukai­seen tihey­teen eli 2–3 hir­veen tuhat­ta heh­taa­ria koh­den. Riis­ta­kes­kuk­sen lupa­po­li­tiik­ka on kui­ten­kin joh­ta­nut sii­hen, Kui­va­joen poh­jois­puo­len met­säs­tys­seu­ran alu­eel­la on tal­veh­ti­van kan­nan suu­ruus vaih­del­lut 5–12 hirveen/ 1000 ha, mikä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin kes­tä­vän met­sän­hoi­don kan­nal­ta voi­daan sie­tää.

– On sel­vää, että olem­me taas jou­tu­neet valit­ta­maan myön­net­ty­jen lupien vähäi­ses­tä mää­räs­tä Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oikeu­teen, jot­ta edes pyr­ki­sim­me täyt­tä­mään sen vel­voit­teen, jon­ka olem­me maa­no­mis­ta­jil­le vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa luvan­neet. Tähän men­nes­sä kaik­ki vali­tuk­set ovat olleet tur­hia. Vali­tuk­sia hal­lin­to-oikeu­teen on teh­ty jo vuo­des­ta 2014 läh­tien lähes joka vuo­si, Kehus ker­taa vii­me­vuo­sien vai­keuk­sia.

Kes­tä­mä­tön jako­ta­pa

Kui­va­nie­mel­lä arvos­tel­laan hir­vi­po­li­tiik­kaa, jos­sa on vuo­den 2011 jäl­keen sel­vä kään­ne. Kui­va­joen Poh­jois­puo­len met­säs­tys­seu­ran saa­mat kaa­to­lu­vat ovat las­ke­neet sel­väs­ti alem­mak­si kuin ennen.

– Vuo­teen 2011 men­nes­sä seu­ram­me sai aina, mitä haki ja pys­tyi pitä­mään hir­vi­mää­rän alu­eel­la kes­tä­väl­lä tasol­la. 2011 jäl­keen hir­vi­kan­ta on alu­eel­lam­me kas­va­nut, sanoo Rei­jo Kehus.

Suo­men riis­ta­kes­kuk­sen hir­vi­po­li­tiik­kaa ohjaa nyky­ään tasa­jaon eikä hir­vi­kan­nan sää­te­lyn peri­aa­te. Tämä tar­koit­taa, että kaik­ki saman hir­vi­ta­lous­a­lu­een sisäl­lä ole­vat met­säs­tä­jät ovat samas­sa ase­mas­sa eikä mil­le­kään seu­ral­le ei myön­ne­tä enem­män lupia maa-alu­een suh­tees­sa kuin muil­le­kaan. Esi­mer­kik­si Kui­va­joen poh­jois­puo­len met­säs­tys­seu­ra pari vuot­ta sit­ten teh­ty oma­kus­tan­tei­nen heli­kop­te­ri­las­ken­ta osoit­ti, että alu­eel­la oli hui­keat 12,9 hirveä/1000 ha. Näil­lä las­ken­noil­la ei kui­ten­kaan ole hal­lin­to-oikeu­den mie­les­tä mitään mer­ki­tys­tä, vaan Riis­ta­kes­kuk­sen sana rat­kai­see.