Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Uusi voi­ma­joh­to tulee hal­ko­maan Ran­ta­poh­jan aluetta

Fingrid Oyj suun­nit­te­lee uuden voi­ma­joh­don raken­ta­mis­ta Rova­nie­men Petä­jäs­kos­ken ja Vaa­lan Nuo­juan­kan­kaan välil­le. Voi­ma­joh­to­yh­tey­den pituus on rei­lut 200 kilo­met­riä. Uusi voi­ma­joh­to sijoit­tuu osin nykyis­ten voi­ma­joh­to­jen yhtey­teen, ja uut­ta maas­to­käy­tä­vää on noin 105–145 kilo­met­riä vaih­toeh­dos­ta riippuen. 

Lue lisää

Onko Yli-Iin ker­ma­mei­je­rin esi­neis­töä missään?

Pudas­jär­ven Ala-Siu­rual­la asu­va Kau­no Nyman lähet­ti Ran­ta­poh­jal­le kuvan koto­naan ole­vas­ta astias­ta, joka on noin sata vuot­ta sit­ten kuu­lu­nut Yli-Iin kir­kon­ky­läl­lä toi­mi­neen ker­ma­mei­je­rin kalus­toon. Nyman haluai­si kuul­la, onko muu­ta mei­je­rin esi­neis­töä säilynyt. 



Yli-Iin päi­vä­ko­dil­la odo­te­taan uusia tilo­ja – Yli-Iitä ei koet­te­le muu­al­ta tut­tu hoi­ta­ja- tai hoitopaikkapula

Päi­vä­hoi­don his­to­ria ulot­tuu Yli-Iis­sä vuo­teen 1977, jol­loin ensim­mäi­nen kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­ta­ja, Eeva-Lii­sa Per­nu aloit­ti työn­sä. Vuon­na 1980 kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don tar­ve lisään­tyi, ja tuol­loin per­he­päi­vä­hoi­ta­jia pal­kat­tiin kun­taan useam­pia. 1990-luvun lop­pu­puo­lis­kol­la perus­tet­tiin kak­si ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­tia, joi­den toi­min­ta lop­pui 2010-luvun vii­mei­si­nä vuosina.Nyt Yli-Iis­sä ei ole enää perhepäivähoitajia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Uta­jär­ven susi­lau­ma vie­rai­lee usein Ylikiimingissä

Vep­sän ja Ala­vuo­ton alu­eel­ta tulee Kii­min­gin-Yli­kii­min­gin riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le sekä näkö- että jäl­ki­ha­vain­to­ja susis­ta aina sil­loin täl­löin. Peto­yh­dys­hen­ki­lö Pent­ti Tolo­sen mukaan havain­not joh­tu­vat Yli­kii­min­gin alu­eel­la vie­rai­le­vas­ta ja ajoit­tain oles­ke­le­vas­ta niin sano­tus­ta Uta­jär­ven lau­mas­ta, joka on dna-näyt­tei­den perus­teel­la 4–5 suden kokoinen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


“Fii­lis on hyvä”–Jäälihallin yrit­tä­jät otta­vat uuden sopi­muk­sen ilol­la vastaan

Jää­li­hal­li Oy:n yrit­tä­jät Tii­na ja Jaak­ko Leh­ti­so­la ovat innos­tu­nei­ta ja hel­pot­tu­nei­ta. Maan­vuo­kra­so­pi­muk­sen päät­ty­mi­suh­ka ja uhka hal­lin alu­een kaa­voit­ta­mi­ses­ta muu­hun käyt­töön on väis­ty­nyt, kun kau­pun­ki teki yrit­tä­jien kans­sa uuden vuo­kra­so­pi­muk­sen, joka ulot­tuu aina vuo­teen 2046 saak­ka. Alku­pe­räi­nen, vuon­na 2029 päät­ty­vä sopi­mus oli alle­kir­joi­tet­tu vuon­na 1987 hal­lin perus­ta­mi­sen aikaan.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Rai­mo Myk­kä­nen 90 vuot­ta: Lii­kun­ta ja kun­non ruo­ka ovat pit­kän iän salaisuudet

Jää­lin Väli­ky­läs­sä asu­va Rai­mo Myk­kä­nen (s. 15.11.1931) on syn­tyi­sin Pih­ti­pu­taal­ta Kär­väs­ky­län Paha­suol­ta. Mel­ko pian Rai­mon ja hänen kak­sois­vel­jen­sä syn­ty­män jäl­keen per­he pakat­tiin hevos­kyy­tiin muut­to­kuor­man kans­sa, yli­tet­tiin Elä­män­jär­vi jäi­tä myö­ten ja pää­dyt­tiin Sel­kä­jär­ven ran­nal­le Pyhä­jär­vel­le. Kaik­ki­aan per­hee­seen syn­tyi 11 poi­kaa ja yksi tytär. Elan­to tuli maa- ja metsätaloudesta.