Sata­vuo­tias Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het juh­lii vapaa­eh­tois­työn merkeissä

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het perus­tet­tiin 5.3.1922, ja ensim­mäi­set ohjel­mal­li­set ilta­mat jär­jes­tet­tiin 19.3.1922. Tasan sata vuot­ta myö­hem­min seu­ra jär­jes­tää Vesai­sen­lin­nal­la ilta­mat, jon­ka ohjel­ma­run­ko mukai­lee sata vuot­ta sit­ten ollutta.

Sata­vuo­tis­juh­lia pide­tään seu­ran kan­nal­ta niin mer­kit­tä­vä­nä tapah­tu­ma­na, että sitä juh­li­taan koko vuo­den ajan alkaen len­to­pal­lo­jaos­ton maa­lis­kui­ses­ta haas­tees­ta, jos­sa junio­rit haas­ta­vat seu­ran joh­to­kun­nan otte­luun kans­saan. Vuot­ta juh­li­taan vapaa­eh­tois­työn merkeissä.

– Näin saam­me aikaan seu­ran näköi­sen juh­la­vuo­den, ker­too vuo­den tapah­tu­mia koor­di­noi­va Piia Park­ki­nen.

Var­si­nai­nen super­vii­kon­lop­pu on maa­lis­kuun lopun vii­kon­lop­pu ohjel­mal­li­si­ne ilta­mi­neen ja Hiki­hiih­toi­neen. Tapah­tu­mia riit­tää maa­lis­kuus­ta alkaen koko vuo­del­le. Juh­la­tans­sit jär­jes­te­tään Nui­ja­mies­ten laval­la 23.7., ja vaik­ka “pönö­tys­juh­lia” väl­tel­lään­kin, on jou­lu­kuus­sa kui­ten­kin luvas­sa Vesai­sen­lin­nal­la Lin­nan juh­lat, jol­loin jul­kais­taan myös seu­ran sata­vuo­tis­his­to­riik­ki, jon­ka koko­aa oulu­lai­nen Ant­ti Taru­maa.

– His­to­rii­kin kir­joit­ta­mi­nen on täs­sä vai­hees­sa todel­la tär­ke­ää, sil­lä vie­lä löy­tyy joi­tain hen­ki­löi­tä, jot­ka muis­ta­vat jotain seu­ran alku­vuo­si­kym­me­nil­tä. Kaik­ki asia­kir­jat ovat myös onnek­si tal­lel­la, ker­too seu­ran huvi­jaos­ton puheen­joh­ta­ja Las­se Haa­pa­mä­ki.

Juh­lan kun­niak­si Mau­ri Back­man on teh­nyt seu­ran vaa­ku­nas­ta juh­la­ver­sion, jota käy­te­tään juh­la­vuo­den tapah­tu­mien mai­non­nas­sa ja palkinnoissa.

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten jäsen­mää­rä on yli 600 jäse­nen luok­kaa. Pie­nen alu­een, pie­ni seu­ra on myös niit­tä­nyt menes­tys­tä vuo­sien var­rel­la useis­sa eri lajeis­sa. Kai­ken aikaa toi­min­ta on halut­tu jär­jes­tää niin, ettei­vät talou­del­li­set syyt ole osal­lis­tu­mi­sen estee­nä. Töi­tä on teh­ty tal­koil­la ja toi­min­taa on rahoi­tet­tu tans­si­la­va­toi­min­nal­la, joka on ollut muka­na menos­sa seu­ran his­to­rian alus­ta saakka.

Nui­ja­mies­ten toi­min­ta oli 1930-luvun lopul­la ja sota­vuo­sien vuok­si “nukuk­sis­sa”, ja vas­taa­vaa toi­min­taa jär­jes­ti suo­je­lus­kun­ta. Vuon­na 1945 seu­ra pää­tet­tiin perus­taa uudel­leen. Seu­ran toi­min­ta vah­vis­tui 1950-luvul­la. Seu­ran väreis­sä on kai­kil­la vuo­si­kym­me­nil­lä har­ras­tet­tu usei­ta eri urhei­lu­la­je­ja ja jär­jes­te­tet­ty monien eri lajien kil­pai­lu­ja. Seu­ran tämän het­ki­nen puheen­joh­ta­ja Veik­ko Joki­kok­ko muis­te­lee mie­lel­lään 1980-lukua, jol­loin seu­ran pöy­tä­ten­nis­jaos­to perus­tet­tiin. Vuo­si­kym­me­nen lop­pu­puo­lel­la Yli­kii­min­gis­sä jär­jes­tet­tiin myös lajin nuor­ten SM-kil­pai­lut. Sama­na vii­kon­lop­pu­na oli myös hiihtokilpailut.

– Osal­lis­tu­jia oli majoi­tet­tu­na kou­luil­le ja Ven­gas­ran­taan­kin. Jär­jes­tet­tä­vä­nä oli itse pelien lisäk­si myös kul­je­tuk­sia Oulus­ta, Joki­kok­ko kertoo.

Vuo­si­kym­men­ten var­rel­ta Piia Park­ki­sel­le on jää­nyt mie­leen Hiki­hiih­to­jen lop­pu­ki­ri jol­tain 1980-luvun lopun vuodelta.

– Reit­ti oli sil­loin tosi hie­no, se kier­te­li eri kylil­lä ja maa­liin tul­tiin tuo­hon kun­nan­ta­lon eteen. Tapah­tu­ma oli mel­koi­nen kan­san­juh­la. Rii­ko­lan Ilk­ka ja vel­je­ni Mart­ti­la-Tor­nion Pek­ka oli­vat tuol­loin kovia hiih­tä­jiä ja koko vii­kon­lop­pu elet­tiin sitä tapah­tu­maa, Park­ki­nen kertoo.

Las­se Haa­pa­mä­ki puo­les­taan muis­te­lee Yli­kii­min­gin Juu­val­la jär­jes­tet­ty­jä suun­nis­tuk­sen Kalot­ti­mes­ta­ruus­ki­so­ja 1984. Tuol­loin eräs nor­ja­lai­nen suun­nis­ta­ja suun­nis­ti itsen­sä ulos kar­tal­ta ja juok­si koh­ti poh­jois­ta, kun­nes pää­tyi erään talon pihaan.

– Talon isän­tä kat­se­li mies­tä het­ken, otti tämän sit­ten auton kyy­tiin ja toi kisa­kes­kuk­seen. Yhteis­tä kiel­tä ei mie­hil­lä ollut, mut­ta isän­tä tote­si suun­nis­ta­jan pai­kal­le tuo­des­saan, että “Tämä vis­siin puut­tuu tääl­tä.”. Kyl­lä tilan­ne nau­rat­ti aja­not­ta­jia, ja joku loh­kai­si­kin, että poi­ka läh­ti juok­se­maan kotiin­päin, kun ei muu­ta enää kek­si­nyt, Haa­pa­mä­ki muistelee.

Nyt, toi­min­nan sata­vuo­tis­juh­lan aikaan ‚Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten alai­suu­des­sa toi­mi­vat hiih­to- ja ampu­ma­hiih­to­jaos­to, len­to­pal­lo­jaos­to, pöy­tä­ten­nis­jaos­to, sali­ban­dy­jaos­to, suun­nis­tus­jaos­to, ylei­sur­hei­lu­jaos­to sekä huvi­jaos­to, eli seu­ran toi­min­ta jat­kuu edel­leen erit­täin aktiivisena.

Juh­la­vuo­den tapahtumia

• Len­to­pal­lon haas­teot­te­lu Jun­nut vs Joh­to­kun­ta la 19.3.

• Ohjel­mal­li­set ilta­mat Vesai­sen­lin­nal­la la 19.3.

• Hiki­hiih­to su 20.3.

• Unel­mien lii­kun­ta­päi­vä 10.5.

• Puu­laa­ki-ylei­sur­hei­lua kesäkuussa

• Nui­ja­mies­ten lavan juh­la­tans­sit 23.7.

• Suun­nis­tuk­sen alue­mes­ta­ruus­ki­sat Reki­ky­läs­sä 13.–14.8.

• Sali­ban­dyn mies­ten jouk­ku­een avaus­pe­li syys–lokakuussa

• Pöy­tä­ten­nik­sen pitä­jän­mes­ta­ruus­ki­sat loka–marraskuussa

• Lin­nan juh­lat 5.12. Vesaisenlinnalla

• Juh­la­vuo­den tapah­tu­mis­ta ajan­koh­tai­nen tie­to löy­tyy Nui­ja­mies­ten net­ti­si­vuil­ta. Muu­tok­set ovat mahdollisia.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.