Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Kel­lon­kar­ta­no juh­lii 60-vuo­tias­ta tai­val­taan kirkkona

Kel­lon­kar­ta­non kris­til­li­nen kurs­si­kes­kus ja kap­pe­li Hau­ki­pu­taan Kel­los­sa juh­lis­taa 2.–3.7. 60-vuo­tias­ta tai­val­taan kirk­ko­na. Kel­lon­kar­ta­non hir­si­nen pää­ra­ken­nus raken­net­tiin vuon­na 1911 toi­mit­ta­maan kesä­hu­vi­lan vir­kaa, mut­ta vuon­na 1962 se otet­tiin kris­til­li­seen käyt­töön piis­pa Ola­vi Heliö­vaa­ran vih­kies­sä sen Suo­men evan­ke­lis-lute­ri­lai­sen kir­kon kirkkotilaksi. 


Har­taus­kir­joi­tus: Aina voi pyy­tää anteeksi!

Seu­ra­kun­nis­sa pyö­rii kesän ajan rip­pi­lei­rit ja kou­lui­käis­ten las­ten kesä­lei­rit. Kii­min­gin Suve­lan lei­ri­kes­kuk­ses­sa on men­neel­lä vii­kol­la lei­reil­lyt yhteen­sä kuusi­kym­men­tä ala­kou­lui­käis­tä las­ta. Lei­rien aika­na olem­me hei­dän kans­saan miet­ti­neet, miten saa­daan aikaan hyvä ja toi­mi­va lei­ri, niin että siel­lä on kai­kil­la hyvä olla. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Met­si­tys­tu­ki edel­leen haettavissa

Vii­me vuo­den maa­lis­kuus­ta läh­tien on yksi­tyi­sil­lä met­sä­no­mis­ta­jil­la ollut mah­dol­li­suus hakea Suo­men met­sä­kes­kuk­sel­ta tukea eräi­den jou­toa­luei­den, kuten vil­je­ly­käy­tös­tä pois­tu­nei­den pel­to­jen tai käy­tös­tä pois­tu­nei­den tur­ve­tuo­tan­toa­luei­den, met­sit­tä­mi­seen. Met­si­tys­tuen tavoit­tee­na on hal­li­tus­oh­jel­maan poh­jau­tu­va tar­ve lisä­tä hii­li­nie­lu­ja ja ‑varas­to­ja sekä vähen­tää pääs­tö­jä. Tar­koi­tuk­se­na on myös met­sä­pin­ta-alan lisää­mi­nen luon­non moni­muo­toi­suut­ta heikentämättä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Hyvin­voin­tia­lu­eel­la val­mis­tau­du­taan muutokseen

Otsi­koin vuo­den ensim­mäi­sen Päät­tä­jäl­tä-kir­joi­tuk­se­ni (Ran­ta­poh­ja 13.2.2022) ”Hyvin­voin­tia­lue raken­ne­taan yhteis­työl­lä”. Tuol­loin alue­vaa­lit oli­vat vas­ta edes­sä, enkä tien­nyt, tulee­ko minul­la jat­kos­sa ole­maan roo­lia hyvin­voin­tia­lu­een pää­tök­sen­teos­sa. Vaa­lien jäl­keen pää­dyin kui­ten­kin alue­hal­li­tuk­seen, jol­la on poliit­ti­sis­ta toi­mie­li­mis­tä mer­kit­tä­vin roo­li pää­tet­täes­sä mil­tä hyvin­voin­tia­lue tulee näyt­tä­mään. Alue­hal­li­tuk­sen alku­tai­val on suju­nut­kin todel­la hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä. Ani har­vas­ta asias­ta on jou­dut­tu äänes­tä­mään ja niis­sä­kin kyse on ollut yksit­täi­ses­tä eri­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Hyvän yhteis­hen­gen ja yksi­mie­li­sen pää­tök­sen­teon ansios­ta val­mis­te­lu on suju­nut ripeästi.


Iijo­ki­suun kala­val­von­taa tehostetaan

Iijoel­la suo­ri­te­taan tehos­tet­tua kalas­tus­val­von­taa. Syy­nä on väi­te­tyt, osin tode­tut kalas­tus­rik­ko­muk­set. Yöai­kaan on tapah­tu­nut poik­ki­joen kalas­tus­ta, joki­suul­la on ver­ko­tet­tu kala­väy­läs­sä. Tämä on vas­toin kalas­tus­la­kia, on eri­tyi­sen tuo­mit­ta­vaa, joh­taa aina sak­koi­hin ja pyyn­nis­sä käy­tet­ty­jen verk­ko­jen tal­teen­ot­toon. Räi­keis­sä tapauk­sis­sa voi men­nä jopa kalas­tuk­ses­sa käy­tet­ty vene ja moot­to­ri. On ymmär­ret­tä­vä, että kyse on lain rikkomisesta. 

Joes­sa on olta­va aina 1/3 osaa vapaa­na. Jokia­lu­eel­la on pals­ta­pyyn­nit mitoi­tet­tu niin, että joes­ta 1/3 on vapaa­na. Joki­suun kala­väy­läl­lä verk­ko­jen pito on kiel­let­tyä. Kala­väy­lä on nyt mer­kit­ty poi­juin, kalas­ta­ja eivät enää voi vedo­ta tie­tä­mät­tö­myy­teen, mikä­li ryh­tyy lakia rikkomaan. 







Jani Määt­tä murs­ka­si hölök­kä­ra­jan Illissä

Illin­juok­su­jen data siir­tyy aika­kir­joi­hin kuten tun­ne­taan perin­tei­ses­ti lyi­­jy­­ky­­nä-vih­­ko meto­dil­la. Se on var­ma eikä kaa­vu, kun Nöö­ti­kin istuu jak­ka­ral­la. Nyky­ai­ka­na tietoja.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Iin Meri­seu­ras­sa puhal­le­taan yhtei­seen hiileen

Iin Meri­seu­ra ry juh­lis­ti 50. toi­min­ta­vuot­taan juh­la­lou­naal­la tuki­koh­das­saan Iin Röy­täs­sä lau­an­tai­na 18.6. 50-vuo­ti­aan venei­ly­seu­ran juh­laan oli saa­pu­nut noin 50 seu­ran jäsen­tä, joi­den jou­kos­sa oli jopa perus­ta­ja­jä­se­niä, kuten ensim­mäi­sen puheen­joh­ta­jan Pent­ti Meri­läi­sen les­ki Mart­ta Meri­läi­nen sekä Veli Aal­to.


Nuusa Nis­ka­la: Toi­sin elämisestä

Yksi minul­le mer­kit­tä­vä filo­so­fi­nen ajat­te­li­ja, anar­kis­ti ja femi­nis­ti, Emma Gold­man kir­joit­ti omae­lä­mä­ker­ras­saan vuon­na 1931 sii­tä, kuin­ka hän halusi tais­tel­la sel­lai­sen maa­il­man puo­les­ta, jos­sa jokai­nen sai­si olla vapaa ja ilmais­ta itse­ään halua­mal­laan taval­la. Hänen mukaan­sa oli tär­ke­ää, että jokai­nen yksi­lö voi­si tavoi­tel­la itsel­leen tär­kei­tä, kau­nii­ta ja ins­pi­roi­via asioi­ta. Kes­kus­te­lu oli virin­nyt sii­tä, kun joku mies oli kiel­tä­nyt hän­tä tans­si­mas­ta yhtei­sis­sä illa­nis­tu­jai­sis­sa perus­tel­len, että ”tuol­lai­nen kevyt­mie­li­syys ei sopi­nut sel­lai­sel­le, joka halusi muut­taa maa­il­maa”. Gold­ma­nin tans­si, näin hän itse sitä sanoit­taa, oli kes­ke­ne­räi­sen maa­il­man kes­kel­lä radi­kaa­li valin­ta elää toi­sin, niin kuin vapaus oli­si jo tot­ta ja ihmi­set oli­si­vat yhden­ver­tai­sia. ”Kai­kes­ta huo­li­mat­ta aion elää kau­nis­ta ide­aa­lia­ni todek­si”, hän kirjoittaa.