Val­tio­neu­vos J.K.Paasikivellä oli loka-mar­ras­kuus­sa vuon­na 1939 ras­kas työ­ru­pea­ma. Suo­men tule­va pre­si­dent­ti kävi yhdes­sä eräi­den mui­den suo­ma­lais­ten polii­ti­koi­den, diplo­maat­tien sekä soti­las­asian­tun­ti­joi­den kans­sa Neu­vos­to­lii­ton joh­don kans­sa neu­vot­te­lu­ja itä­naa­pu­rin aluevaatimuksista.

Vähäk­si käy ennen kuin lop­puu koko­naan. Noin teki­si mie­li sanoa jul­ki­sis­ta ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­luis­ta monin pai­koin Ran­ta­poh­jan aluet­ta. Sel­lai­sil­ta vai­kut­ta­vat tämän Poh­teen säästösuunnitelmat.

Arjes­sa tois­tu­va tur­va­ton tapah­tu­ma Kuusa­mon­tiel­lä välil­lä Hint­ta-Yli­kii­min­kiin joh­ta­van tien ris­teys: Jono on oikeal­la kais­tal­la pit­kä ja hidas. Lähes kaik­ki tie­tä­vät, että sump­pu on Yli­kii­min­gin­tien ris­teyk­ses­sä ole­vis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa. Sii­nä Kor­ven­ky­län paik­keil­la tie muut­tuu yksi­kais­tai­sek­si. Ete­ne­mi­nen on hidasta.

Niin. Kuka­ko­han se nyt oli­si vahin­goit­ta­nut kaa­su­put­kea ja tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­lia. Oli­si­ko joku katu­jen­gi Hel­sin­gis­tä tai ihan yksit­täi­nen van­daa­li. Put­ken kyl­jes­tä tus­kin löy­tyy sig­nee­raus­ta tai sor­men­jäl­kiä, joit­ten perus­teel­la kes­kus­ri­kos­po­lii­si voi­si läh­teä teki­jää jäljittämään. 

Meil­lä tääl­lä medias­sa on muu­ta­mia vuo­den­kier­toon liit­ty­viä otsi­koi­ta ja aihei­ta, joi­ta ilman ei tul­tai­si toi­meen. Niit­ten tois­tu­mi­nen luo jopa tur­val­li­suu­den­tun­net­ta. Täl­lai­sia otsi­koi­ta ovat esi­mer­kik­si “Juhan­nuk­sen meno­lii­ken­ne on alka­nut”, “Juhan­nuk­sen paluu­lii­ken­ne on alka­nut”, “Jou­lu­puk­ki on läh­te­nyt liik­keel­le Kor­va­tun­tu­ril­ta” ja “Tänään on kevät­päi­vän tasaus”. Kaik­ki­han nuo tie­tä­vät ker­to­mat­ta­kin, mut­ta muka­va ne on aina näh­dä tai kuulla.

Hau­ki­pu­taan Pal­lo juh­li vii­me vii­kon­lop­pu­na näyt­tä­väs­ti toi­min­tan­sa ensim­mäis­tä 30 vuot­ta ja jul­kai­si myös his­to­rii­kin. Toi­nen hau­ki­pu­taa­lais­seu­ra Hau­ki­pu­taan Heit­to täyt­tää tänä vuon­na 90 vuot­ta. Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het saa­vut­ti vii­me vuon­na 100 vuo­den raja­pyy­kin. Yli-Iin Nase­va aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1931, Kii­min­gin Urhei­li­joi­den perus­ta­mis­vuo­dek­si las­ke­taan vuo­si 1938. Iin Urhei­li­jat on toi­mi­nut vuo­des­ta 1945 läh­tien. Lis­ta oli­si pit­kä, jos tähän kerät­täi­siin kaik­ki alu­een urhei­luseu­rat ja nii­den toimintavuodet.

Aloi­tin ker­to­mi­sen mök­kiu­ra­kas­tam­me jo vii­me kesä­nä. Moni on seu­ran­nut hom­man edis­ty­mis­tä kir­joi­tuk­sis­ta­ni. Ja onpa joku kysy­nyt sii­tä kylil­lä­kin. Niin että lie­nee pai­kal­laan päi­vit­tää tilan­ne vie­lä ker­ran täl­le vuodelle.

Oulun kau­pun­ki tulee var­mas­ti mie­lel­lään esit­te­le­mään kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki- sekä mat­kai­lu­koh­tee­na Kii­min­ki­joen luon­to­ym­pä­ris­töä Koi­te­lia. Kii­min­ki­joes­sa kuo­hu­va kos­ki on kome­aa näh­tä­vää ja luon­to­ym­pä­ris­tö ainut­laa­tui­nen. Mui­ta­kin kau­nii­ta luon­to- ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jä joen var­rel­ta löy­tyy. Mat­kai­lu­mie­les­sä voi­daan vie­lä koros­taa, että Kii­min­ki­jo­ki on val­jas­ta­ma­ton ja että kalaa­kin sii­tä nousee.