Toimittajalta: Jokohan se tästä?
Pessimisti ei pety, sanotaan, mutta kyllä nyt on jotain myönteistä tapahtumassa Suomen taloudessa. On jo aikakin. Ilmeisesti kasvu on ollut aluillaan jo vuonna 2024.
Lue lisääPessimisti ei pety, sanotaan, mutta kyllä nyt on jotain myönteistä tapahtumassa Suomen taloudessa. On jo aikakin. Ilmeisesti kasvu on ollut aluillaan jo vuonna 2024.
Lue lisääVilkaistaanpa Rantapohjan tämän suven alussa julkaisemaa tapahtumakalenteria. Kesälehteen painettua alueen tapahtumalistausta on sivukaupalla. Lyhennetty versio on julkaistu tämän viikon alkupuolella uudelleen myös Rantapohjan verkkosivulla ja löytyypä siihen linkki myös Facebookista.
1960–1970-luvuilla kaupungistuneet suomalaiset hankkivat kerrostalokoteihinsa ja omakotitaloihinsa sohvakaluston kanssa samaan aikaan kirjahyllyn. Oli muutettu maalta kaupunkiin, oli hiukan vaurastuttu ja kirjahylly oli muun vaurastumisen lisäksi merkki siitä, että sivistyskin kiinnosti. Nykyäänhän kirjahyllyjä ei juuri enää hankita, vaan isompia televisioita.
Kannattaako siihen ja sen vaikutuksiin enää palata? Onhan siitä jo aikaa toistakymmentä vuotta ja paljon on vettä virrannut Oulu‑, Ii- ja Kiiminkijoissa sen jälkeen. Tarkoitan nyt Oulun seudun suurta kuntaliitosta viime vuosikymmenen alkupuolella. Sitä moititaan yhä Haukiputaalla, Kiimingissä, Yli-Iissä ja jo aiemmin Ouluun liittyneessä Ylikiimingissä ja miksei Oulunsalossakin. Liitoksen siunauksellisuutta on harvempi ylistänyt – edes kantakirjaoululaisten suusta en ole sellaista kuullut.
Rantapohjan verkkosivulta löytyy lyhyt katsaus lehden historiaan. Linkki historiikkiin sijaitsee sivuston alaosassa nimellä Rantapohjan historiaa.
Me täällä Rantapohjan toimituksessa ryhdymme lähiaikoina tekemään sivumäärältään suurempaa lehteä ja julkaisemme sen jatkossa kerran viikossa. Tiistain numero jää pois, ja torstaisin ilmestyvä paperilehti tulee olemaan nykyistä tuhdimpi, parempi ja kattavampi sisällöltään. Uusi aika alkaa 8.6.2026 alkavalla viikolla.
Ensi sunnuntaina vietämme Suomessa äitienpäivää. Se kuuluu kevääseen. Ansaittuna juhlapäivänä äidit saavat lahjoja. Kenties äidit saavat oikean lepopäivän. Jo maailmalle lähteneet lapset tulevat mahdollisuuksiensa mukaan käymään lapsuudenkodissaan.
Suurin osa meistä seilaa elämässään ja harrastuksissaan jossain keskinkertaisuuden ja keskimääräisyyden liepeillä. Onko siinä jotain huonoa. Ei ole, vaikka joku jossain yrittää takoa meistä kaikista superihmisiä.
Jaahas. Katsotaanpa ensi vuoden kalenteria. Näihin aikoihin ensi vuonna on juuri käyty Suomessa eduskuntavaalit. Jos vaalit olisivat sattumoisin tänä keväänä, varsinainen vaalipäivä olisi ollut viime sunnuntaina.
Haukiputaan lionsien jo perinteeksi muodostunut Kevätkeikaus paikallisille kehitysvammaisille järjestettiin keskiviikkona 15.4.2026 Haukiputaalla Kahvila-Ravintola Nyymannissa. Ohjelma eteni tuttuun tapaan. Ensin jumpattiin,…
Olipa syntyä vahinko tässä muutama vuosi sitten. Tällaiseen keväiseen kuivaan aikaan olimme keränneet risuja ja muuta roskaa pellon laitaan. Ja mikäpä sitten olisikaan mukavampaa aurinkoisen kevätsunnuntain viettoa kuin nuotioida ne pois.
Oulun kaupunginvaltuusto kokoontuu noin kahden kuukauden kuluttua päättämään Oulun palveluverkosta. Kaupungin viranhaltijoiden esitys ulottuu vaiheittaisena ensi vuosikymmenen puoleenväliin saakka. Jos esitys toteutuu, se merkitsee suuria muutoksia kouluverkkoon sekä muihin sivistys- ja kulttuuripalveluihin.
Tätähän sitä nyt on pähkäilty meillä ja ehkä teilläkin. Joko sitä tohtisi alkaa ajaa kesärenkailla. Parempi puolisko sitä meillä jo kiirehti, mutta sain viivytettyä ainakin pääsiäisen yli. Yöllä on ollut pakkasia ja kenties autolla käydään pääsiäisen aikaan Lapin suunnalla. Ja olisi sääennuste vaikka mikä, niin kyllä siellä ainakin joissain paikoin on liukasta. Näin ajattelen kaiken varalta.
Tästä on jo vuosia aikaa. Tapahtuneeko kaikki yhä näin. En tiedä.
On niitä hyviäkin uutisia ja pieniä valopilkkuja. Aina ne eivät saa paljon ilmatilaa. Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2025 Suomessa syntyi 45 835 lasta, mikä on 2 115 lasta enemmän kuin vuonna 2024. Syntyvyys kasvoi edellisvuodesta, sillä vuonna 2025 ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30, kun kalenterivuonna 2024 se oli 1,25.
Aikuinen väki muistaa kirjailija Veijo Meren etenkin hänen romaaneistaan kuten Manillaköysi tai Jääkiekkoilijan kesä. Tuottelias Meri (1928–2015) kirjoitti myös omannäköisiään historiateoksia. Yksi niistä on nimeltään Huonot tiet, hyvät hevoset, joka käsittelee Suomen suurruhtinaskuntaa noin 1870-luvulle saakka.