Himoit­tu Viinivaara

Oulun Veden joh­ta­ja on vii­me vii­kol­la ollut esil­lä Kale­vas­sa Vii­ni­vaa­ran veden­ot­to­hank­keen tii­moil­ta. Hän päi­vit­te­lee sitä, että lupa­pää­tös vii­väs­tyy ja on kes­tä­nyt yli kuusi vuot­ta. Alle­kir­joit­ta­neet muis­tut­ta­vat, että kak­si ensim­mäis­tä lupa­ha­ke­mus­ta kariu­tui kui­vil­le kivil­le. Näin ollen on sano­mat­ta­kin sel­vää, että nykyi­nen kol­mas Vii­ni­vaa­ran veden­ot­to­han­ke on todel­la­kin kiven alla.

Kun lupa­ha­ke­mus on vii­väs­ty­nyt, oli­si joh­ta­ja Läh­de­mäen ollut vii­sas­ta teh­dä asial­le muu­ta­kin kuin odo­tel­la. Täs­sä ajas­sa oli­si voi­nut tut­kia ja koe­pum­pa­ta Oulun kau­pun­gin alu­eel­la ole­via poh­ja­ve­sia­luei­ta, joi­ta maa­kun­ta­kaa­van mukaan on run­saas­ti, antoi­suu­del­taan jopa 66 500 kuu­tio­ta vuo­ro­kau­des­sa. Näis­tä poh­ja­ve­sia­lueis­ta oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä koko­nais­val­tai­nen kar­toi­tus laa­dul­li­ses­ti sekä mää­räl­li­ses­ti ja hakea kau­pun­gin tar­peel­le riit­tä­vä veden­ot­to­mää­rän luvitus.

Jos ja kun AVI:n pää­tös tul­lee ole­maan kiel­tei­nen, oli­si hajau­tet­tu mal­li val­mii­na ottaa käyt­töön tai aina­kin raken­teil­le. Kale­van artik­ke­lin mukaan aika on käy­tet­ty odot­te­luun, toi­sin sanoen tum­put suo­ri­na. Ran­ta­poh­jan erään artik­ke­lin mukaan Läh­de­mä­ki on kyl­lä sanee­ran­nut ja otta­nut uusia vede­not­ta­moi­ta käyt­töön, esi­mer­kik­si Arka­las­sa. Lie­nee­kö nyt niin, että tie­toi­ses­ti halu­taan herät­tää kau­pun­ki­lai­sis­sa huol­ta ja hätää veden­saan­nin suhteen.

Tämän pit­kän odot­te­lun aika­na ver­kos­ton raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet mones­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ta syys­tä joh­tuen hur­jan pal­jon. Jo alku­jaan inves­toin­ti­kus­tan­nus­ten hin­ta­lap­pu on esi­tet­ty päät­tä­jil­le lähes puo­let todel­li­sia kus­tan­nuk­sia pie­nem­pi­nä. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set, maan­lu­nas­tuk­set yksi­tyi­sil­tä maa­no­mis­ta­jil­ta, työ­kus­tan­nuk­set lin­jas­ton raken­ta­mi­sel­le ovat jää­neet las­ke­mat­ta, säh­köis­tys ja inves­toin­nin kulu­jen dis­kont­taus yms. ovat jää­neet huo­mioi­mat­ta alku­pe­räi­sis­sä las­kel­mis­sa koko­naan. Nyt kun hin­ta­ta­so on kohon­nut, esi­mer­kik­si pää­run­ko­lin­jan valu­rau­ta­put­ken hin­ta on nous­sut lähes kol­min­ker­tai­sek­si, koko­nais­hin­ta­lap­pu veden­ot­to­hak­keel­le tul­lee ole­maan päät­tä­jil­le pää­tök­sen­te­ko­het­kes­sä (2015) esi­tet­tyyn kus­tan­nuk­seen lähes nelinkertainen.

Val­tuu­te­tuil­le jär­jes­te­tys­sä LUMO ‑semi­naa­ris­sa 20.10.-21 ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön lain­sää­dän­tö­neu­vos Lei­la Suvan­to­la ja eri­kois­tut­ki­ja Hei­ni Kuja­la ker­toi­vat kom­pen­saa­tio­me­net­te­lys­tä ja mil­lai­nen on menet­te­ly­ta­pa Natu­ra-alueil­la. Samas­sa yhtey­des­sä tie­dus­tel­tiin sitä, miten Vii­ni­vaa­ran veden­ot­to­hank­kees­sa pitää ede­tä. Vas­taus oli, että hank­keel­le tulee pyy­tää käsit­te­ly val­tio­neu­vos­tos­sa, joka edel­leen hakee EU-komis­sion lausun­non. Vas­ta tämän jäl­keen AVI voi antaa pää­tök­sen veden­ot­to­ha­ke­muk­seen. Tie­tääk­sem­me val­tio­neu­vos­ton käsit­te­lyä ei ole haettu.

EU:ssa ennak­ko­ta­pauk­se­na on Weser-joen tapaus, joka on oikeus­vai­kut­tei­nen. Tähän saak­ka EU ei ole myön­tä­nyt yhtä­kään lupaa Natu­ra-aluei­den hei­ken­nyk­sil­le. Näin tul­lee käy­mään täs­sä­kin tapauksessa.

Luvan haki­jan on myös etsit­tä­vä kor­vaa­vat koh­teet hei­ken­ty­vil­le alueil­le, sil­lä veden­ot­toa­lu­eel­la Vii­ni­vaa­ras­sa poh­ja­ve­den pin­ta kon­sul­tin las­ke­ma­na tulee ale­ne­maan yli met­rin. Mikä­li val­tio­neu­vos­to ja EU anta­vat myön­tei­sen pää­tök­sen, ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö har­kit­see hyväk­syy­kö se kom­pen­saa­tio­me­net­te­lyn. Kor­vaa­vat koh­teet on olta­va samal­la luon­non­maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la. Koh­teet, joi­ta Oulun vesi on esit­tä­nyt kor­vaa­vik­si koh­teik­si, eivät ole saman tasoi­sia, ovat eri maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la tai ovat jo Natu­ra ‑koh­tei­ta. Näin ollen kor­vaa­vat koh­teet eivät ole vaa­ti­muk­set täyttäviä.

Oulun naa­pu­ri­kun­nis­sa oli­si poh­ja­vet­tä saa­ta­vil­la mut­ta mak­sul­li­se­na. Oulun Veden tar­koi­tus on ottaa Vii­ni­vaa­ras­ta poh­ja­vet­tä ilmai­sek­si. Tämä tus­kin tul­lee onnis­tu­maan, sil­lä Pudas­jär­ven ja Uta­jär­ven kun­nat ovat jyr­käs­ti suun­ni­tel­tua veden­ot­to­han­ket­ta vaas­taan. Kos­ka kun­nil­la on nyky­ään vel­vol­li­suus edis­tää luon­non moni­muo­toi­suu­den sekä mai­se­man­suo­je­lua alu­eel­laan (luon­non­suo­je­lu­la­ki 2. luku, 11. pykä­lä), tämä­kin lain­sää­dän­nön koh­ta vel­voit­taa kun­tia huo­leh­ti­maan maa-alueistaan.

Lopuk­si vie­lä toteam­me, että Var­si­nais-Suo­men ELY ‑kes­kus, joka on ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön mää­rää­mä val­vo­va viran­omai­nen, tote­aa hank­keen toteut­ta­mis­kel­vot­to­mak­si. Vaik­ka poh­ja­tie­dot ja tut­ki­mus­tu­lok­set oli­si­vat­kin koh­dal­laan, nii­den tul­kin­ta on erit­täin kysee­na­lai­nen, eikä hank­keel­le tule lupaa myöntää.

Eeva-Maria Park­ki­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kesk.) ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een pj.