Vuon­na 2019 kir­joi­tin kolum­nis­sa­ni Rak­kaus on Rajo­ja mm. seu­raa­vaa: ”Saim­me maa­nan­tai­na aamu­var­hai­sel­la seu­ra­ta upeas­sa pak­kas­sääs­sä täy­del­lis­tä kuun­pi­men­nys­tä. Seu­ra­tes­sa­ni kuun­pi­men­nys­tä Yli-Iin kodis­sa, joka sijait­see met­sän kes­kel­lä kau­ka­na katu­va­lo­jen lois­tees­ta, tun­sin ja tun­nen itse­ni onnek­kaak­si kos­ka olen saa­nut kas­vaa ympä­ris­tös­sä, jos­sa on voi­nut harrastaa….”. 

Jos Oulus­ta ja seu­dus­ta saa nos­taa jota­kin eri­tyis­tä esil­le ulko­maa­lai­sil­le, se on ehdot­to­mas­ti tal­vi­pyö­räi­ly. Oulu onkin nimet­ty maa­il­man tal­vi­pyö­räi­ly­kau­pun­gik­si. Eikä syyt­tä. Pyö­räi­ly­olo­suh­teet ja liik­ku­mi­sen kult­tuu­ri ovat raken­tu­neet kym­me­ni­sen vuo­sien aika­na näi­hin mittoihin.

Paas­ton­ai­ka­na aja­tuk­sem­me siir­ty­vät koh­ti pää­siäis­tä. Tule­va sun­nun­tai on 3. paas­ton­ajan sun­nun­tai. Paas­ton­ai­ka­na muis­te­lem­me Jee­suk­sen tie­tä koh­ti ris­tiä, kär­si­mys­tä, kuo­le­maa ja hautaamista.

Suo­mi on maa­il­man onnel­li­sin kan­sa. Näin on kan­sain­vä­li­ses­ti todet­tu jo useam­pa­na vuon­na. On koko­naan toi­nen asia, uskal­lam­me­ko olla mai­neem­me veroisia.

Vii­me sun­nun­tai­na oli ensim­mäi­nen paas­ton­ajan sun­nun­tai. Olem­me siis aivan paas­ton­ajan alus­sa. Paas­ton­ai­ka kevääl­lä mer­kit­see sitä, että me olem­me val­mis­tau­tu­mas­sa pääsiäiseen.

Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut pal­jon sitä, mik­si me ihmi­set käyt­täy­dym­me, niin kuin käyt­täy­dym­me, kun pitäi­si päät­tää yhtei­sis­tä asiois­ta ja yhteis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta. Aikam­me on täyn­nä ris­ti­rii­to­ja, toi­sen osa­puo­len mol­laa­mis­ta ja omia totuuk­sia. Kes­kus­te­lus­ta ei aika ajoin mei­naa tul­la mitään kun­non lopputulosta.

Ouluun on suun­nit­teil­la huo­mat­ta­van suu­ri mää­rä tuu­li­voi­maa. Iso osa suun­ni­tel­luis­ta tuu­li­voi­ma­puis­tois­ta sijait­see entis­ten Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin kun­tien har­vaan asu­tuil­la alueilla.

Suo­mes­sa meneil­lään ole­va väes­tö­ra­ken­teen muu­tos vai­kut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja perus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen kun­nis­sa. Joka kol­man­nes­sa kun­nas­sa väes­tön enna­koi­daan vähe­ne­vän yli 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2040 men­nes­sä, kas­vua­luei­ta ovat vain yli­opis­to­kau­pun­git ja kehyskunnat.

Usko. Kris­ti­nus­kon perus­asioi­ta. Toi­saal­ta niin kovin tut­tu, mut­ta samal­la myös niin kovin mys­ti­nen asia, jos­ta jokai­sel­la lie­nee jon­kin­lai­nen mie­li­pi­de suun­taan tai toi­seen. Osa puhuu sii­tä täy­sin avoi­mes­ti, toi­nen pitää sitä tiu­kas­ti hen­ki­lö­koh­tai­se­na asia­na, kun taas joku ei ole ehkä kos­kaan asi­aa pahem­min aja­tel­lut­kaan. Löy­tyy­pä nii­tä­kin, jot­ka koke­vat asiak­seen lytä­tä tois­ten uskoa.

Pie­ni vau­va sätei­lee viat­to­muut­ta ja huo­kuu rak­kaut­ta. Tämä on mei­dän monen koke­mus. Eri­tyi­ses­ti van­han ihmi­sen ja pie­nen lap­sen koh­taa­mi­ses­sa on Tai­vaan tuok­sua. Tämän sai kokea van­ha Simeon, joka uskol­li­ses­ti kul­ki temp­pe­lis­sä ja odot­ti Mes­si­aan tuloa. Juma­lan Hen­ki oli hänel­le ilmoit­ta­nut, että hän sai­si vie­lä ennen kuo­le­maan­sa näh­dä maa­il­man Vapahtajan.