Kolum­ni: Kun Suo­mi irtau­tui Venäjästä

Venä­jän val­lan aika­na 1809–1917 vai­kut­ti emä­maal­le tap­piol­li­nen sota kol­me ker­taa rat­kai­se­vas­ti Suo­men val­tiol­li­sen ase­man ja yhteis­kun­nal­lis­ten olo­jen kohen­tu­mi­seen. Nii­den myö­tä avau­tui tilai­suus käyt­tää kei­sa­ri­kun­nan ahdin­koa Suo­men hyväk­si, itse­näis­ty­mi­seen asti.

Nyt vii­mek­si Suo­mi irtau­tui Venä­jän Ukrai­na-aggres­sion myö­tä vuo­den 2022 alus­sa II maa­il­man­so­dan jäl­kei­ses­tä Venä­jän var­jos­ta ulko­po­li­tii­kas­saan. Voi sanoa, että Suo­mi on palaa­mas­sa ennen vuot­ta 1809 val­lin­nee­seen, 1200-luvul­la alka­nee­seen yhtei­se­loon Ruot­sin kanssa.

Kri­min sodan vai­keus ja libe­raa­lin Alek­san­te­ri II:n nousu kei­sa­rik­si ava­si kehi­tyk­sen, joka joh­ti Suo­men omiin val­tio­päi­viin vuo­des­ta 1863. Ne sää­ti­vät vuo­teen 1906 men­nes­sä noin 400 uut­ta lakia, jot­ka edis­ti­vät Suo­men talous­e­lä­mää, joh­ti­vat kan­sa­lai­syh­teis­kun­taan ja loi­vat edis­tys­tä ja rai­va­si­vat tie­tä Suo­mel­le oma­na valtiona. 

Edis­ty­vän Suo­men ja van­han Venä­jän väli­nen kui­lu syve­ni. Suo­mea alet­tiin venä­läis­tää ja kyt­keä tiu­kem­min Venä­jään. Alkoi­vat rou­ta­vuo­det ja sor­ron ajat. Japa­nin sodan tap­piot ja suur­lak­ko pakot­ti­vat kei­sa­rin kumoa­maan Suo­mea sor­ta­neet toi­met. Ken­raa­li­ku­ver­nöö­ri Bobri­kov sai sur­man­sa 1904.

Uusi val­tio­päi­vä­jär­jes­tys hyväk­syt­tiin vuon­na 1906. Neli­sää­tyi­sis­tä val­tio­päi­vis­tä siir­ryt­tiin demo­kraat­ti­seen, vaa­leis­sa valit­ta­vaan yksi­ka­ma­ri­seen edus­kun­taan. Myös nai­set sai­vat äänioi­keu­den ja puo­lue­jär­jes­tel­mä syntyi.

Venä­jä aloit­ti 1910 uuden venä­läis­tä­mis­hyök­käyk­sen Suo­mea vas­taan. Suo­mi vas­ta­si sii­hen aktii­vi­sel­la vastarinnalla.

Ensim­mäi­nen maa­il­man­so­ta syt­tyi kesäl­lä 1914. Sak­sa julis­ti pian sodan Venä­jäl­le. Sota pit­kit­tyi Venä­jäl­le hir­vit­tä­vin tap­pioin. Sak­sa jat­koi sotaa eikä suos­tu­nut Venä­jäl­le edul­li­seen rau­haan. Se oli tie­ten­kin myös Suo­men etu. Sak­san tuke­ma jää­kä­ri­lii­ke syn­tyi vuo­des­ta 1915 alkaen. Akti­vis­ti Kaar­lo Kos­ki­mies puhui Suo­men kan­san oikeu­des­ta itse­näi­syy­teen osa­kun­tien Port­han-juh­las­sa jo 1913.

Sodan tap­pioi­den aiheut­ta­ma uupu­mus ja väsy­mys vei­vät Venä­jän val­lan­ku­mouk­siin maa­lis­kuus­sa ja loka­kuus­sa 1917. Suo­meen koh­dis­tu­nut sor­to­po­li­tiik­ka kumot­tiin. Suo­mi käyt­ti seka­via olo­ja hyväk­seen ja ryh­tyi pyr­ki­mään eroon Venä­jäs­tä ja val­tiol­li­seen itsenäisyyteen.

Aja­tus Suo­men itse­näi­syy­des­tä esi­tet­tiin nyt jul­ki­ses­ti 31. maa­lis­kuu­ta 1917 Sipe­rias­ta palan­neen ases­so­ri P. E. Svin­huf­vu­din kun­niak­si jär­jes­te­tys­sä kan­san­juh­las­sa. Suo­men edus­kun­ta julis­tau­tui kei­sa­rin kukis­tut­tua kor­keim­mak­si val­tio­mah­dik­si 18. hei­nä­kuu­ta 1917 hyväk­sy­tyl­lä val­ta­lail­la. Lais­ta lähe­tet­tiin vain lyhyt tie­don­an­to Venä­jäl­le Kerens­kin hallitukselle.

Leni­nin joh­ta­mat bols­he­vi­kit kukis­ti­vat Kerens­kin hal­li­tuk­sen loka­kuus­sa 1917. Suo­men edus­kun­ta siir­si 16. mar­ras­kuu­ta 1917 kor­keim­man val­lan käy­tön itsel­leen. Se kat­kai­si Suo­men val­tiol­li­sen yhtey­den Venä­jään ja tar­koit­ti asial­li­ses­ti jo itsenäisyyttä.

P. E, Svin­huf­vu­diin joh­ta­ma senaat­ti antoi 4. jou­lu­kuu­ta 1917 edus­kun­nal­le ilmoi­tuk­sen Suo­men itse­näis­ty­mi­ses­tä. Edus­kun­ta hyväk­syi 6. jou­lu­kuu­ta 1917 senaa­tin itse­näi­syys­ju­lis­tuk­sen ja toi­met itse­näi­syy­den toteut­ta­mi­sek­si. Venä­jän hal­li­tus ja muut kes­kei­set val­tiot antoi­vat sil­le tunnustuksensa.

1. maa­il­man­so­dan lop­pusel­vi­tyk­sis­sä onnis­tut­tiin itse­näi­syys var­je­le­maan. Se saa­tiin suo­jel­luk­si myös Suo­mes­sa 1918 puh­jen­neel­ta ja käy­dyl­tä Venä­jän tuke­mien punais­ten kaar­tien kapinalta. 

Itse­näi­nen Suo­mi kävi lop­pun­sa rajoil­la tal­vi- ja jat­ko­so­das­sa 1939–1944. Vii­me kädes­sä suo­ma­lais­ten san­ka­ril­li­set tor­jun­ta­tais­te­lut ja län­si­val­to­jen poliit­ti­nen tuki pelas­ti­vat itse­näi­sen Suo­men olemassaolon. 

Venä­jän jyrk­kä vaa­ti­mus 1.12.2021 etu­pii­ris­tään ja sen jul­ma hyök­käys 24.2.2022 itse­näi­seen Ukrai­naan joh­ti­vat Suo­men hakeu­tu­maan yhteis­tä tie­tä Ruot­sin kans­sa NATON puo­lus­tus­liit­toon tur­vaan arvaa­ma­ton­ta Idän uhkaa vastaan. 

Oulu­lai­nen runoi­li­ja Frans Mikael Franzén kir­joit­ti vuon­na 1800 Suo­men ja Ruot­sin pit­kää vuo­si­sa­to­jen his­to­rial­lis­ta yhteyt­tä käsit­te­le­vään kome­aan runoon­sa ”Suo­men vil­je­lys” lop­pusä­keet: ”Suo­mi! Ruot­si! Ken näh­dä voi eron? Yhdes­sä he ovat ihme maailman!”

Jou­ko Vah­to­la, his­to­rian pro­fes­so­ri eme­ri­tus, Kiiminki