Har­taus: Sinun luo­na­si on ikui­sen elä­män sanat

Frans Kin­nu­nen.

Ihmi­sen elä­mäs­sä on usei­ta suu­ria kysy­myk­siä. Mik­si olen syn­ty­nyt, mikä mer­ki­tys elä­mäl­lä­ni on tai onko kai­ken taka­na jotain suurempaa?

Olen itse usein poh­ti­nut sitä, mikä täs­sä elä­mäs­sä on paras mah­dol­li­nen poh­ja. Sel­lai­nen, joka kes­tää elä­män tuu­let ja myrs­kyt. Joka tukee ja kan­taa sekä tar­jo­aa turvaa.

Täs­sä elä­mäs­sä on pal­jon sel­lais­ta, jota me ihmi­set tavoit­te­lem­me. Tavoit­te­lem­me ken­ties hyvää elä­mää, rik­kauk­sia, mai­net­ta tai sel­lais­ta läh­tö­koh­taa, että elä­mäs­sä ei oli­si haas­tei­ta tai vai­keuk­sia. Mut­ta ovat­ko nuo asiat sel­lai­sia, jot­ka anta­vat kes­tä­vän poh­jan elämään?

Ensi sun­nun­tai­na on kirk­ko­vuo­des­sa pal­musun­nun­tai, jon­ka tee­ma­na on kun­nian kunin­kaan alen­nus­tie. Muis­te­lem­me sitä, miten kol­miyh­tei­sen Juma­lan toi­nen per­soo­na Jee­sus Kris­tus saa­puu Jerusa­le­miin ja val­mis­tau­tuu omaan alennustilaansa.

Tämän tee­man äärel­lä voim­me ymmär­tää, että ajal­li­nen mai­ne, rik­kaus tai hyvä elin­ta­so eivät ole kes­tä­vä perus­tus elä­mäl­le. Toki ne ovat hyviä ja tär­kei­tä asioi­ta ja saam­me nii­tä tavoi­tel­la, mut­ta saam­me myös muis­taa sen, että ne eivät ole pysy­väs­ti mei­dän omiamme.

Alus­sa esil­le nos­ta­mii­ni suu­riin kysy­myk­siin kris­ti­nus­ko pyr­kii anta­maan vas­tauk­sia. Koen niin, että nämä vas­tauk­set ovat juu­ri sel­lai­sia, jot­ka anta­vat tuke­vaa perus­tus­ta elä­mään. Kris­til­li­nen usko on se, joka kan­taa kai­kis­sa vai­heis­sa. Tämä tulee esil­le myös sun­nun­tain evan­ke­liu­mis­sa (Matt. 21:12–17), jos­sa ker­ro­taan las­ten huu­ta­van temp­pe­lis­sä Jee­suk­sel­le kii­tos­taan ja ylistystään.

Kris­til­li­nen usko onkin täl­lais­ta lap­sen­mie­lis­tä uskoa. Ihmet­te­le­vää, jos­kus kysee­na­lais­ta­vaa mut­ta kui­ten­kin luot­ta­vaa. Pie­ni lap­si luot­taa aikui­siin, vaik­ka kyse­li­si kysy­myk­siä. Täl­lais­ta on myös lap­sen­mie­li­nen usko. Tämän sai­vat kokea myös ope­tus­lap­set Jee­suk­sen seu­ras­sa. He sanoi­vat Jee­suk­sel­le nämä otsi­kos­sa ole­vat sanat: ’’Her­ra, kenen luok­se me meni­sim­me. Sinun luo­na­si on ian­kaik­ki­sen elä­män sanat’’. ( Joh.6: 68.)

Kun siis eläm­me elä­määm­me, saam­me muis­taa sen kris­ti­nus­kon tar­joa­man var­man perus­tuk­sen elä­mään. Tätä perus­tus­ta kehot­taa Jee­sus myös etsi­mään sanoes­saan: ’’Etsi­kää ennen kaik­kea Juma­lan val­ta­kun­taa ja hänen van­hurs­kas­ta tah­to­aan, niin teil­le anne­taan kaik­ki tämäkin’’(Matt.6:33). Saam­me muis­taa, että osal­li­suus Juma­lan val­ta­kun­nas­ta ja sen kaut­ta Jee­suk­sen Kris­tuk­sen tun­te­mi­nen on elä­mäm­me tär­kein asia.

Frans Kin­nu­nen vs. seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Hau­ki­pu­taan seurakunta