Aila Paaso.
Suomessa meneillään oleva väestörakenteen muutos vaikuttaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnissa. Joka kolmannessa kunnassa väestön ennakoidaan vähenevän yli 20 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, kasvualueita ovat vain yliopistokaupungit ja kehyskunnat.
Ongelma on koko yhteiskuntaamme koskettava, eikä sitä ratkaista perinteisillä toimintamalleilla. Haasteet näkyvät kuntatasolla ja hyvinvointialueiden rajapintayhteistyössä sekä kansallisen tason kysymyksissä. Keskustelua käydään myös siitä pitäisikö sallia paikallisille toimijoille enemmän vapauksia vai palata tiukempaan keskusjohtoisuuteen koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi.
Vuoden 2023 marraskuussa ilmestyi opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusjulkaisu väestömuutoksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Toteutetun hankkeen tavoite on antaa eväitä julkiselle keskustelulle, lisätä ymmärrystä väestömuutosten vaikutuksista sekä etsiä keinoja, miten käytännössä huolehdimme tulevaisuudessa kunnan peruspalveluista.
Palvelusuunnittelun ydinkysymyksiä ovat mm. miten muuttuvassa toimintaympäristössä ja erilaisissa kunnissa turvataan lasten ja nuorten sivistykselliset oikeudet, yhdenvertainen koulutuksen toteutuminen ja laadullisen oppimisen mahdollisuudet sekä osallisuuden kokemukset? Miten tulevaisuudessa turvataan yhteiskunnassa osaavan työvoiman saatavuus ja miten säilytetään opettajan työn houkuttelevuus ja pitovoima?
Kysymyksiä voidaan lähestyä monista näkökulmista. Paikkaperustainen lähestymistapa opetuksen järjestämiseen korostaa alueiden monimuotoisuuden tunnistamista ja huomioon ottamista. Olennaista on paikallisen tiedon hyödyntäminen ja kuntalaisten osallisuuden toteutuminen päätösten tukena. Erilaiset väestökehityksen seurantatilastot, ennusteet ja luokitukset edesauttavat suunnittelua. Lapsilähtöisessä kuulemisessa annetaan tilaa lapsille ja nuorille tuoda esille tärkeitä heille asioita ja puhua niistä. Tähän tarkoitukseen on hankkeessa luotu laatukriteeristö ja ohjeistus varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lapsivaikutusten arvioinnin yhteydessä toteutettavien kuulemisten käytännön tueksi.
Toteutettuun tutkimukseen pohjaten julkaisussa on koottu suosituksia, ratkaisuehdotuksia ja toimenpiteitä sivistyksellisen tasa-arvon toteutumiseksi ja turvaamiseksi. Palveluverkkoratkaisuissa pitkien välimatkojen kunnissa ratkaisuna esitetään alueellista yhteistyötä ja etäopetusmahdollisuuksien hyödyntämistä täydentävänä opetuksena, jolloin mahdollistuu monipuolinen opetustarjonta esim. kielten ja valinnaisaineiden opetuksessa.
Asiantuntijoiden mukaan liian pieniksi supistuvat opetusresurssit eivät tue sivistyksellisen tasa-arvon toteutumista. Kasvavissa kehyskunnissa korostuvat henkilöstön veto- ja pitovoiman turvaaminen, kaksoispätevyyden omaavien opettajien rekrytointi, riittävä perustoiminnan rahoitus ja opetuksen järjestämisen tapojen monipuolistaminen. Paikallisista tarpeista lähtevää kokeilutoimintaa ja lapsivaikutusten arviointia pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Vaikutusten seurantaa ja arviointia tulee jatkossa edelleen kehittää.
Kansallisena toimenpiteenä nostetaan esille mm. kansallisen tason yhteistyö, perusopetuslain kokonaistarkastelu, kuntien erilaisuuden tunnistaminen, ennakoivan työn merkitys lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä väestökehityksen alueellinen seuranta. Erilaistumisen haasteeseen ehdotetaan väestömuutoksen ennakoinnin syventämistä sekä kansallisen koulutusstrategian laatimista. Strategiassa luotaisiin pitkän aikavälin visio sivistyksellisen tasa-arvon tavoitteista ja toimenpiteistä eri toimialat ja väestömuutoksen kysymykset huomioiden.
Ii on toistaiseksi ollut kasvava kehyskunta ja toisaalta myös pitkien välimatkojen kunta. Iin eteläisessä osassa Haminan ja Aseman postinumeroalueilla tilastokeskuksen 20 vuoden seurantatilastojen mukaan väestö on lisääntynyt yhteensä noin 1 900 asukkaalla. Kunnan pohjoisella alueella on puolestaan pitkät välimatkat, ja väestökehitys on ollut laskeva lähes 900 asukkaalla 20 vuodessa. Väestön muuttosuunta on ollut kuntakeskukseen päin.
Tänä päivänä olemme tilanteessa, jossa väestökehitysennusteet tuleville vuosille ovat kautta Suomen laskevia, niin myös Iissä. Oulun kaupunkialueen luonnonläheisenä kehyskuntana Iillä on kuitenkin mahdollisuus tarjota lapsiperheille monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja palveluita sekä edistää joustavia liikennejärjestelyjä niin että väestökehitys tuleville vuosille saataisiin säilymään nousujohteisena. Kehyskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisen myötä saataisiin turvattua myös alueemme opetusjärjestelyt.
Iissä on voimassa oleva opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelusuunnitelma vuosille 2020–2025, jonka pohjalta on toteutettu yhteisesti sovitut linjaukset, suurimpana varhaiskasvatuksen hallinnon ja palveluverkon uudistaminen. Tämän vuoden aikana tullaan laatimaan seuraava palvelusuunnitelma ja tiekartta vuosille 2025–2030 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestämiseksi seuraavalle 5‑vuotiskaudelle.
Aila Paaso, KT, Iin kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, Vihreät, sit.