Kiiminki

Aava Huusko, Elina Hauru ja Alvar Hauru esteradalla lämmittelemässä.

Kiiminki 01.06.2023 00:01

Kep­pa­rei­ta ja sählyä

Ala­ky­län ja Tirin kylän kou­lu­jen oppi­laat viet­ti­vät ilois­ta ulkoi­lu­päi­vää kep­pa­ri­ki­san ja säh­ly­tur­nauk­sen paris­sa. Pie­nim­mät oppi­laat oli­vat Tirin­ky­läs­sä Kii­min­ki­joen ran­nal­la kep­pa­ri­ki­sois­sa ja isom­mat Tirin­ky­län kou­lul­la pelaa­mas­sa säh­lyä ulko­sal­la. Tur­nauk­ses­sa otte­li­vat kah­des­sa eri sar­jas­sa 3–4‑luokkalaiset ja 5–6‑luokkalaiset. Säh­lys­sä näh­tiin hie­no­jen yksi­lö­suo­ri­tus­ten lisäk­si lii­kun­nan iloa ja rie­mua. Tirin­ky­län yksi­kön 4. ja 6. luok­ka voit­ti­vat omat sarjansa. 

Lue lisää
No Picture

Ajankohtaista, Kiiminki, Yleisö 01.06.2023 00:00

Yli­ky­län kou­lun pur­ka­mi­nen oli­si yleis­kaa­van vastainen

Kii­min­kiin laa­dit­tiin 200-luvun alus­sa oikeus­vai­kut­tei­nen yleis­kaa­va, jon­ka Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to hyväk­syi 18.4.2016 uuden Oulun yleis­kaa­va­na ja se on lain­voi­mai­nen. Kaa­va-alu­ee­seen kuu­luu myös Yli­ky­län alue. Kaa­vas­sa kou­lu on vah­vis­tet­tu PY-mer­kin­näl­lä (jul­kis­ten pal­ve­lui­den ja hal­lin­non alue) ja ympä­ril­tä on varat­tu yksi­tyi­sen maa­ta laa­jen­nusa­lu­eek­si, jol­loin kou­lua­lu­een koko on noin 3–4 hehtaaria.

Lue lisää
Tirinkylän koulun tulevaisuus astui sivistyslautakunnan päätöksellä taas askeleen kohti lopullista lakkautusta, samoin kuin Ylikylän, Keiskan ja Takkurannan koulujen Rantapohjan alueella. (Kuva: Teea Tunturi)

Haukipudas, Kello, Kiiminki 25.05.2023 00:03

Oulun vähe­ne­vä lap­si­mää­rä uhkaa kaa­taa kyläkoulut

Oulun sivis­tys­lau­ta­kun­ta päät­ti esit­tää kokouk­ses­saan kuu­den kylä­kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta. Kii­min­gis­tä lak­kau­tet­ta­vak­si esi­te­tään Tirin­ky­län ja Yli­ky­län kou­lu­ja, Hau­ki­pu­taal­ta Keis­kan kou­lua sekä Kel­los­ta Tak­ku­ran­nan kou­lua. Myös San­gin­suun ja Läm­sän­jär­ven kou­lu­ja esi­te­tään nyt lak­kau­tet­ta­vak­si. Pik­ka­ra­lan kou­lun osal­ta hyväk­syt­tiin esi­tys, jon­ka mukaan kou­lu­ja jat­kaa toi­min­taan­sa niin kau­an kuin oppi­lai­ta on vähin­tään 20. 

Riimukalenteri on useimmiten puurasia tai -sauva, johon on merkitty kuvioin ja viilloin kalenteri. Kuvassa ylinnä on otos teoksesta vuodelta 1555 Pohjoisten Kansojen Historia, jossa Olaus Magnus kertoo kuinka suomalaiset isät ja äidit opettivat lapsilleen riimusauvan käyttöä, jossa olivat eteviä. Valokuvan keskelle on kopioitu toukokuu suomalaisesta 1600-luvun riimukalenterirasiasta. (Kuva: Eino Mikkonen)

Ajankohtaista, Jääli, Kiiminki 25.05.2023 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Rii­mu­ka­len­te­ri­ra­sia vuo­del­ta 1787

Rii­mu­ka­len­te­ri on useim­mi­ten puu­ra­sia tai ‑sau­va, johon on mer­kit­ty kuvioin ja viil­loin kalenteri. 

Rii­musau­vat ran­tau­tui­vat Suo­men nie­mel­le yhdes­sä kato­li­sen uskon kans­sa ja nii­tä käy­tet­tiin ajan seu­raa­mi­seen aina 1200-luvul­ta pit­käl­le 1700- luvul­le saak­ka, jol­loin kan­sa alkoi käyt­tää pai­net­tu­ja vuo­sit­tai­sia almanakkoja.

Kiimingin Urheilijat panostaa nykyisin terveysliikuntaan ja monipuolisuuteen. Lapset oppivat seuran riveissä liikunnan riemua. Voimistelun ja telivoimistelun kevätnäytös kokosi perheet yhteen Kiiminkipuiston koululle katsomaan lasten esityksiä. (Kuva: Teea Tunturi)

Jääli, Kiiminki 25.05.2023 00:00

Kii­min­gin Urhei­li­jat on 85 vuotta

Kii­min­gin Urhei­li­jat juh­lii tänä vuon­na 85-vuo­tis­tai­val­taan har­ras­ta­mi­sen mer­keis­sä. Kii­min­kiin perus­tet­tiin Vesai­sen Pojat nimi­nen urhei­luseu­ra 19.4.1938. Seu­ran ensim­mäi­nen puheen­joh­ta­ja oli Art­tu­ri Joki­kok­ko. Seu­ra nimet­tiin tuol­loin Erk­ki Pääk­kö­sen ehdo­tuk­sen mukaan. Kii­min­gin ja Yli­kii­min­gin pitä­jä­ot­te­lu oli noi­hin aikoi­hin yksi tär­keä tapah­tu­ma, joka 1950-luvul­la laa­je­ni Yli-Iihinkin. 

No Picture

Ajankohtaista, Haukipudas, Kiiminki 23.05.2023 00:00

Pal­jon var­ti­jat — Kil­pi­rau­ha­nen ja lisäkilpirauhanen

Kil­pi­rau­ha­nen on koko eli­mis­tön aineen­vaih­dun­taa ja elin­toi­min­to­ja sää­te­le­viä kil­pi­rau­has­hor­mo­ne­ja val­mis­ta­va, varas­toi­va ja veren­kier­toon vapaut­ta­va rau­ha­nen. Tämä per­ho­sen­muo­toi­nen, noin 25 gram­maa pai­na­va rau­ha­nen kur­kun­pään ala­puo­lel­la vai­kut­taa hyvin koko­nais­val­tai­ses­ti koko eli­mis­tön toi­min­taan ja hyvinvointiin. 

Anne Schönberg, Hannu Tarvas, Erja Haho ja Rauha Jokikokko näkevät suvivirren yhdistävänä. Sen veisaaminen on tuttua koululaisille eri vuosikymmenillä. Kiimingin seurakunnan Wanhan ajan kevätjuhlassa pääsee uppoutumaan vuosien takaisiin keväisiin koulumuistoihin. (Kuva: Teea Tunturi)

Kiiminki 23.05.2023 00:00

Wan­han ajan kevät­juh­las­sa pää­see kajaut­ta­maan suvivirren

Muis­tat­ko lap­suu­te­si kou­lun kevät­juh­lien tun­nel­man, näy­tel­mät, runot ja lau­lut? Muis­tat­ko sen pirs­kah­te­le­van tun­teen, jon­ka suvi­vir­ren lau­la­mi­nen ja sitä seu­ran­nut loma­lai­tu­mil­le ryn­tää­mi­nen mie­les­sä­si herät­ti? Olet­ko pit­kään aikaan pääs­syt viet­tä­mään kevät­juh­laa ja lau­la­maan suvivirttä?