Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Ilona Marjatta Vimpari Haukiputaalta kuoli 29.11. Hän oli 98-vuotias.
Lue lisääIlona Marjatta Vimpari Haukiputaalta kuoli 29.11. Hän oli 98-vuotias.
Lue lisääOulun Seudun Leader ry:n hallitus puolsi vuoden viimeisessä kokouksessaan yhteensä kymmenen yrityshankkeen sekä kuuden yleishyödyllisen hankkeen rahoittamista.
Lue lisääEläkeliiton Kiimingin yhdistys perustettiin vuonna 1975. Tuolloin pieni joukko aktiivisia kyläläisiä kokoontui perustavaan kokoukseen ja päätti aloittaa toiminnan puheenjohtajanaan Nestori Iisakka. Ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa ostettiin yhdistykselle pöytäkirjavihko, ja rahat siihen kerättiin jäseniltä 25 markan kolehdilla. Näin syntyi yhdistys, jonka toiminta on sittemmin kasvanut satojen jäsenten yhteisöksi ja vakiinnuttanut paikkansa Kiimingin ja Jäälin ikäihmisten arjessa.
Lue lisääViime viikolla KiiRin koripallojoukkue sai oivan opetuksen, kun Oulun YMCA eli kotoisemmin Ynni kävi hakemassa pisteet Laivakankaan koululta korein 86–89 (46–44) kotijoukkueen korit ensin mainittuna. Peli eteni niukasti KiiRin komennossa aina viimeiselle kympille asti.
Lue lisääYlikylän koulun oppilaat kirjoittavat Rantsikassa alkutalven tapahtumista ja koulun kuulumisista.
Ole joulupukkina seniorille ‑hyväntekeväisyyskampanja on käynnissä Kiimingissä ja Ylikiimingissä. Kotona Asuen Seniorihoivan luotsaaman kampanjan tavoitteena on ilahduttaa yksinäisiä senioreita joulukukkatervehdyksellä.……
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ei ole lainkaan niin syvässä talouskuopassa kuin moni muu Suomen hyvinvointialueista. Syvimmällä ovat Keski-Suomi ja Lappi, joilla molemmilla on tältä ja aiemmilta vuosilta hurja määrä kertynyttä alijäämää. Jos Helsinkiä ei lasketa mukaan, niin Pohde on kolmanneksi parhaassa asemassa alueiden joukossa.
Useat koululaiset tykkäävät kalapyöryköistä. Mutta niitä on liian vähän yhdelle oppilaalle. Ennen niitä sai ottaa neljä mutta nykyään vain kaksi. Kaksi kalapyörykkää on ihan liian vähän yhdelle oppilaalle varsinkin, kun ne ovat kaiken lisäksi todella pieniä.
Rantapohjasta 29.11.1979: Elelipä vuosia sitten Jussi-niminen mies, joka oli perso naurisvellille. Kerran Jussi tuli naapuriin ja kehui syöneensä aamulla “seitsemän lautasta” naurasvelliä ja vieläkin hienoinen näläkä jäi. N.R. Ylikiiminki
Kaksi sosiaali- ja terveysalan rahastoa avautuu haettavaksi maanantaina 8.12. Kyseessä on Lahjoitusrahaston ja Hannah Martin testamenttirahaston ylimääräinen avustushaku vuodelle 2026. Lahjoitusrahaston…
Oulu2026 on julkistanut kaikki kuusi taideteosta, jotka muodostavat julkisen taiteen reitin, joka kulkee myös Rantapohjan alueella.
Ylikiiminkiläisen Veikko Jurvakaisen “Näkymiä kotiseudulta ja kauempaakin ‑näyttely koostuu öljyvärein tehdyistä maisemamaalauksista sekä näyttelyyn valituista pilapiirroksista. Maalausten maisemat ovat saaneet aiheensa niin Ylikiimingistä kuin Oulun seudultakin.
Kiiminkiläinen valokuvaaja ja toimittaja Terhi Ojala on kirjoittanut yhdessä Jenni Harvion kanssa kirjan Väkivaltasyyttäjän puheenvuoro. Harvio on oululainen syyttäjä.
Rantapohjan 27.11.2025 näköislehti on kaikkien vapaasti luettavissa. 27.11. alkaa Rantapohja Osta omalta seudulta ‑joulukampanja, jossa on luvassa hyvät palkinnot. Klikkaa…
Climate Clock on pysyvä julkinen taidereitti ja yksi Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden merkittävimmistä ohjelmakokonaisuuksista. Reitin teokset yhdistävät taiteen, tieteen ja luonnon, tarkoituksena vahvistaa ympäristötietoisuutta ja syventää luontoyhteyttä. Taidereitin teokset toteuttaa kahdeksan kansainvälisesti arvostettua taiteilijaa. Kuusi pysyvää teosta sijoittuu Haukiputaan alueelle: Kellon Kiviniemeen, Kiiminkiin, Yli-Iihin, Ylikiiminkiin, Oulun keskustaan ja Oulunsaloon.
Taidereittiä täydentää seitsemäntenä teoksena Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Maailman arvokkain kello, jota rakennetaan parhaillaan Kellon Oravan koululla. Yhteisötaiteestaan tunnettu taiteilijapari luo teoksen yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa, ja sen toteutuksessa on mukana myös pohjoisen luonnon tutkijoita sekä kouluja. Yhteisöllisyys näkyy vahvasti myös muissa taidereitin teoksissa.
Suomi otti noin 70 000 neuvostoliittolaista sotavankia sotavuosina 1939–1944. Jatkosodan aikana vankien määrä oli suurimmillaan, noin 67 000 vankia, joista menehtyi lähes 20.000 aliravitsemukseen ja tauteihin.