– Iloinen puheensorina toivottaa minut joka kerta tervetulleeksi tänne salille. Jo tullessa parannetaan maailmaa, on täällä vaan niin mukava porukka, jossa on joukkovoimaa, toteaa jääliläinen voima-tasapainoryhmän liikkuja Eija Dorff.
Lue lisää
Huttukylän nuorisoseuran Mitäpä kuuluu ‑kohtaamispaikalla sukellettiin Rantapohjan vanhojen artikkelien avulla muistelemaan jo noin 55-vuotista Kiiminkipäiväperinnettä.
Lue lisää
Laina Johanna Pyörälä Iistä kuoli 22.1. Hän oli 90-vuotias.
Lue lisää
Ilmassa oli suurta juhlan tuntua, kun reilut 1 100 Kainuun prikaatissa asevelvollisuuttaan suorittavaa alokasta marssi perjantain kipakassa pakkassäässä Raatin stadionille asettautuen sinne antamaan kotimaalleen sotilasvalan. Myös stadionin katsomot olivat kylmästä huolimatta lähes täpötäynnä alokkaiden läheisiä ja muuta yleisöä, jonka joukossa käyneestä puheensorinasta erottui mittava määrä erilaisia murteita.
Lue lisää
Yksi Oulussa sotilasvalansa vannoneista Kainuun prikaatin varusmiehistä on kiiminkiläislähtöinen Jesse Tervo, joka jo kutsunnoissa toivoi mahdollisuutta suorittaa asepalveluksen Kajaanissa.
Kiimingin Erämiehet järjestivät hirvenhiihtokilpailut. Tulokset: Sarja A‑sarja (alle70v): 1) Lindvall Timo KEM 1134, 2) Uusivirta Yrjö Nivala 1126, 3) Häkkinen Pertti Häkkilän Eräveikot 1092, 4) Lohela Kari MuhA 1089, 5) Rautio Jouko Saloisten ms 1066. Sarja B‑sarja: 1) Hemmilä Anne KEM 1114, 2) Majava Unto Ulean Erä 1082, 3) Haataja Riikka Virkkulan ms 1054, 4) Hietava Mikko HMY 1054, 5) Jaakola-Kääriä Kati KEM 1038. Sarja Hiihtely: 1) Lalli Sirje PohjoisIin Ek 1128, 2) Partanen Pekka KEM 1086, 3) Haapala Heikki HMY 1074, 4) Vuorinen Mika Hailuoto 1068, 5) Ollakka Jukka LMY 1060. Sarja Nuoret: 1) Kääriä Juho KEM 792.
Yli-iiläinen Laura Niemelä valmistui aikoinaan suurtalouskokiksi, mutta työskenteli vuosia siivoojana. Kun hektisen siivoustyön jatkuva kiire alkoi ärsyttää, heräsi hänen päässään ajatus, voisiko hän ryhtyä auttamaan puolisoaan tämän omistaman koneyrityksen pyörittämisessä.
Tapasin 90-luvun laman aikoihin Alivaltiosihteeri ‑poppoon ja tein heistä yhteishaastattelun. Kyllähän moni aikuinen heidät muistaa ja hehän näkyvät yhä esimerkiksi Ylen toimittajina. Koomikko Simo Frangénista on tullut kestojulkkis.
Rantapohjasta 21.2.1980: Kerran eräs mies meni kauppaan ja sanoi kauppiaalle: “Saisko metrin makkaraa.” Kauppias vastasi, että meillä ei myydä makkaraa metreittäin vaan kiloittain. Mies sanoi: “No, saanko minä sitten kilometrin makkaraa.” I.Y.
Takalon tilan pihatosta kurkistelee rivi vaaleita kiharapäisiä charolais-lehmiä. Kiimingin Huttukylässä sijaitsevalla alkukasvatustilalla on viitisenkymmentä emolehmää, hiehot ja vasikat mukaan lukien…
Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa olemme ison äärellä. Lähes kymmenen vuotta valmisteltu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on nyt käynnissä – ja alku on ylittänyt hurjimmatkin odotukset.
Mikäli kaikki sujuu hyvin, on Kiimingillä vuoden 2027 loppuun mennessä oma moderni ja pirteä pitäjäpuku. Eija Keränen, Antero Stenius, Timo Stenius, Pirjo Huttula ja Minna Kauhanen muodostavat käsityöläisten työryhmän, joka suunnittelee, hakee rahoituksen ja vastaa pitäjäpuvun toteutuksesta. Myös Kiiminki-Seura on lähtenyt mukaan puoltamaan hanketta.
Viime syksy toi nopean muutoksen puukauppaan Oulun seudulla. Vielä vuosi, pari sitten elettiin poikkeuksellisen hyvää aikaa, puun hinnat olivat korkealla ja metsänomistajat aktivoituivat myymään. Nyt tilanne on rauhoittunut.
Oulun kaupungilla ja Iin kunnalla on Rantapohjan alueella myynnissä tai vuokrattavissa yhteensä noin 150 erilaista yritystonttia. Jäälissä, Välikylän Yrityspuistossa näistä sijaitsee noin 30, ja sieltä on vuokrattavissa liike- ja toimitilatontteja, teollisuustontteja ja palvelutontti.
Kuumin peruna Oulussa kesään asti, ja varmasti vielä tulevina vuosinakin, on kaupungin palveluverkko. Sen sisältämät esitykset ovat saaneet kuntalaiset aktivoitumaan tavalla, jota ei ole nähty pitkään aikaan. Palveluverkko on toki kummitellut jo vuoden 2013 kuntaliitoksista, virallisemmin uuden Oulun syntymästä, lähtien. Sydän syrjällään on odotettu, mitä tuleman pitää, ja nyt rysähti oikein kunnolla: jopa 17 koulun tai kouluyksikön tulevaisuus on vaakalaudalla.
Toini Marjatta Ruottinen o.s. Holappa Kiimingistä kuoli 13.1.2026. Hän oli 94-vuotias.