Kiiminki

No Picture

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 06.03.2025 00:00

Iihin ja Ouluun avus­tus­ta liikuntakampanjoihin

Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot ovat teh­neet pää­tök­set lii­kun­nal­li­sen elä­män­ta­van val­tio­na­vus­tus­ten saa­jis­ta. Myön­net­ty­jen avus­tus­ten tur­vin sata han­ket­ta ympä­ri Suo­mea pää­see entis­tä tehok­kaam­min kan­nus­ta­maan kaiken.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Kemin biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Pekka Kittilä esitteli toimittajille maailman suurinta puuhakkeen kuivaamoa, joka on 29 metriä korkea. Sellumassa siirtyy haketuksen ja valkaisuvaiheen jälkeen kuivaamoon. Kuivauksen jälkeen massa leikataan arkeiksi ja arkit paalataan. Kuva: Teea Tunturi

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 04.03.2025 00:03

Met­sä Group Kemi jalos­taa mer­kit­tä­vän osan Ran­ta­poh­jan alu­eel­la haka­tus­ta raa­ka­puus­ta – Kemi muka­na kil­pai­lus­sa uudes­ta tekstiilikuitutehtaasta

Noin puo­let Ran­ta­poh­jan alu­een met­sä­no­mis­ta­jis­ta kuu­luu Met­sä Grou­pin emo­yh­tiö Met­sä­liit­to Osuus­kun­taan. Koko Suo­men alu­eel­la osuus­kun­nal­la on yhteen­sä 90 000 met­sä­no­mis­ta­ja­jä­sen­tä, ja yhtiö tekee vuo­sit­tain noin 30 000 metsäkauppaa. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Kellonrakennustiimi kolla! Vasemmalla takana Kaisa Kerätär, Miki Anna Virtanen, Anna-Maija Kallasjoki, Vesa Pentikäinen ja Oliver Kochta-Kalleinen sekä pöydän ääressä Tellervo Kalleinen (vas.) ja Yve Shepherd. Kuvat: Auli Haapala

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Oulu, Yli-Ii, Ylikiiminki 27.02.2025 00:01

Maa­il­man arvok­kain­ta kel­loa raken­ne­taan yhtei­söl­li­ses­ti Ora­van koululla

Tai­tei­li­ja­duo Tel­ler­vo Kal­lei­nen ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen raken­ta­vat oulu­lais­ten kans­sa maa­il­man arvok­kaim­man kel­lon. Tai­de­teok­ses­ta tekee maa­il­man arvok­kaim­man se, että se koos­tuu asuk­kai­den lah­joit­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta arvok­kais­ta het­kis­tä, joi­den arvoa ei voi mita­ta rahassa. 

Kuvassa Sokeriloukussa katkaistu sokeritoppa, sokerietikettejä 1950-luvulta sekä sokerisaksia. Loukun vieressä kilon paketti sahattua Vaasan palasokeria 1930-luvulta sekä valtion sokerikortti vuodelta 1921. Kuva: Eino Mikkonen

Jääli, Kiiminki 27.02.2025 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Soke­ri­louk­ku, tär­keä osa top­pa­so­ke­rin 200-vuo­tis­ta historiaa

Soke­ri­ruo­ko on peräi­sin län­ti­sen Tyy­nen­me­ren suu­ril­ta saa­ril­ta, jois­sa sitä on vil­jel­ty ja pures­kel­tu sen makeu­ten­sa vuok­si tuhan­sia vuo­sia. Aasian man­te­reen kaut­ta vil­je­ly levit­täy­tyi koh­ti länt­tä. Soke­rin erot­ta­mi­nen opit­tiin Lähi-Idäs­sä noin 700 vuot­ta jäl­keen ajan­las­kun. Kek­sit­tiin lisä­tä kalk­kia soke­ri­lie­men kei­tin­ve­teen. Mene­tel­mä val­kai­si soke­rin tehokkaasti.