Tekstarit
Sinulle nimimerkki Hätäjarruttaja. Ole onnellinen. Meillä Patelassa aurataan risteyslumet portille.
Lue lisääSinulle nimimerkki Hätäjarruttaja. Ole onnellinen. Meillä Patelassa aurataan risteyslumet portille.
Lue lisääNelostien liikennejärjestelyt Iin kohdalla ovat taas nousseet enemmän esille johtuen ehkä Iin kunnanjohtajan ohitustiestä esittämistä asioista Rantapohjassa 16.1.2024.
Lue lisääRantapohjassa 13.2. kirjoitti nimimerkki L.S. Siuruanjoen vanhasta teräsristikkosillasta. Toinen puolisko on tosiaan Etelä-Pohjanmaalla, mutta Alakylän silta on muistaakseni vanha Iijoen sillan puolisko Kurenalta. Sen huomaa siitäkin, että Alakylän silta on kaksikaistainen toisin Siuruanjoen silta, joka oli kapea ja yksikaistainen.
Lue lisääKuulin “hevosmiesten tietotoimistosta”, että tämän päivän 80-vuotiaat vastaavat kunnoltaan 1960-luvun 60-vuotiaita. Pitäneekö tuo paikkaansa, mutta ihan oikeastikin tilastot kertovat meidän suomalaisten eliniän nousseen toisen maailmansodan jälkeen noin 20 vuotta. Todennäköisesti tämän päivän vauvat saattavat siis elää jopa satavuotiaiksi. Kaikki edelläoleva vain kertoo, että meitä ikäihmisiä on tulevaisuudessa suhteellisesti koko väestöstä entistä enemmän.
Lue lisääMoottorikelkkailijat käyttävät kevyen liikenteen Viikin alikulkutunnelia (Haukiputaan keskustaajaman eteläpuolella, Lidlin lähellä) päästäkseen ajamaan Haukiputaantien jommalle kummalle puolelle. Vaaratilanteita syntyy muulle kevyelle liikenteelle. Lisäksi lähellä on myös linja-autopysäkki, jolta purkaantuu kävelijöitä. Onneksi mitään ei ole sattunut.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. Muutosvastarinnasta huolimatta saa jokainen toki haaveilla eli visioida. Viime viikkojen kirjoitukset Rantapohjassa olkoot hyvä keskustelun alku Iin kehittämisestä ja sen suunnasta, myös vallan kammareiden ulkopuolella. Halusimme tai emme, kaavoitus ja maapallon rakentaminen ohjaavat kuntien ja asukkaiden tulevaisuuden suuntaa.
Yksi tai pari välinpitämätöntä koiranomistajaa pystyy pilaamaan muiden ulkoilunautinnon. Ainakin Ylikiimingin kirkolla oli lau 10.2. koiranulosteita pitkin poikin eräin osin kävely-/pyöräilyväyliä.
Nelostien linjaus, ns. Iin ohitustie, on puhuttanut iiläisiä jo nelisenkymmentä vuotta. Itsekin olen ottanut aktiivisesti osaa keskusteluun ensin kansalaisaktiivina, sittemmin kuntapäättäjänä. Asian historia on ollut siis pitkä ja vaiherikas. Ja tämä on aiheuttanut hankaluuksia kunnan maankäytön suunnittelulle.
Akat asialla on Yle Areenassa oleva historiadokumentti. Ohjelmassa kerrotaan Isonkyrön Ulvilan kylän talkoohankkeista, joissa kylän kohdalle saatiin naisten aloitteesta rakennetuksi Kyrönjoen ylittävä pukkisilta vuonna 1947. Jäidenlähdön aikaan pukkisilta vaati vuosittain purkamisen ja jälleen uudelleen kasaamisen, kun joki oli vapautunut jäistä.
Meillä pohjolassa tarjoaa luonto näin talvella sinertävän hämärän, valkeiden lumikinosten ja välkehtivän kuuran koristelemien puiden keskellä ihailtavaksemme taidetta ilman erillistä katselumaksua. Herkkä kauneus ei näy kaupunkien valomeren keskellä eikä päivällä virka-aikana. Näitä elämyksiä voi kokea vain maaseudulla, alueilla, joissa katuvalot eivät loimota öiseen aikaan, eikä liikenne rullaa pitkin hiljaista kylätietä.
Otsikolla Ii ensin kirjoiteltiin 1. helmikuuta Rantapohjassa. Käytäntöhän näyttää, että Iin päättäjät ovat huolen pitäneet siitä, ettei ole huomioitu muuta kuin just se pahanen keskustaajama, näet Iin kunta käsittää monta kylää, joissa on vahvaa potentiaalia ja joka jää napaansa tuijottajilla kokonaan huomiotta ja joka puolustaa nopeaa uuden ohitustien rakentamista.
Kohta kolisee risteyksissä, jolleivät urakoitsijat ala perkata pois näkyvyyden peittäviä lumivalleja. Kuka maksaa mahdollisen vahingon?
Siksi, että tullakseen valituksi presidenttiehdokkaan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Nyt käydyissä vaaleissa tämä ehto ei täyttynyt. Niinpä Suomen sääntöjen mukaan kaksi eniten ääniä saanutta jatkaa kilpailua. Jos heidän joukossa ei ole äänestäjän omaa ehdokasta, hän voi katkeroituneena vetäytyä syrjään, mikä ei ole oikein.
Olisiko Iin kunnan aika tehdä jotain Liesharjun asuinalueen loppuunsaattamiseen tai edes herätellä kiinnostusta alueesta? Mielestäni voitaisiin kokeilla vaikka radikaalimpaa linjaa ja markkinoida aluetta vaikka euron tonteilla. Kuntamme kuitenkin tarvitsee työssäkäyviä perheitä, että pysymme itsenäisinä eikä tarvitse alkaa miettimään yhdistymistä Ouluun.
Pitkäkortinen ruokohelpi tunnettiin jo 1800-luvulla lujana latojen kattoheinänä. 1960-luvulla sen viljelystä rehuksi kiinnostui Perä-Pohjolan koeaseman johtaja Aimo Isotalo.
Nyt kun Iin kuntakin on siirtynyt jätteiden lajitteluun ja keräilyyn, tuli meidänkin rivitaloon useita lajitteluastioita. Lajittelu koskee yli neljän asunnon rivitaloja. Miksihän Iin Vuokrataloja ei näytä koskevan sama ohjeistus, koska niillä ei näytä olevan keräysastioita. Voisiko joku päättäjä kunnasta vastata.