Haa­pa­kos­ken alas­vael­lus­väy­län raken­ta­mi­nen käyn­nis­tyy – Smolt­tien ohjausai­ta toi­mii tut­ki­muk­sen mukaan hyvin

Iijoen Haa­pa­kos­kel­le Yli-Iihin ale­taan täs­sä kuus­sa raken­taa Suo­men ensim­mäis­tä smolt­tien alas­vael­lus­väy­lää. Lohi­ka­lo­jen alas­vael­luk­sen tur­vaa­mi­sek­si käyn­nis­ty­vän raken­nusu­ra­kan hin­ta on 1,5 mil­joo­naa euroa.

– Alas­vael­lus­väy­län raken­ta­mi­nen on lois­ta­va esi­merk­ki sii­tä, mitä laa­jal­la yhteis­työl­lä on mah­dol­lis­ta toteut­taa. Tämän pro­jek­tin myö­tä saam­me arvo­kas­ta tie­toa ja koke­muk­sia, joi­ta voim­me hyö­dyn­tää tule­vis­sa hank­keis­sam­me, ker­too toi­mi­tus­joh­ta­ja Jani Pul­li PVO-Vesi­voi­ma Oy:stä.

Smolt­tien alas­vael­lus­väy­lä ja kiin­niot­to­lai­te koos­tu­vat voi­ma­lai­tok­sen ylä­ka­na­van puo­lel­le ulot­tu­vas­ta sup­pi­los­ta, sup­pi­loon sijoi­te­tuis­ta välp­pä­ra­ken­teis­ta, kah­des­ta kiin­niot­to­hä­kis­tä sekä kah­des­ta put­kes­ta, hal­kai­si­ja molem­mis­sa on yksi met­ri. Lyhyem­pi put­ki toi­mii veden pur­ku­put­ke­na tar­peen mukaan. Pidem­pi, 130-met­ri­nen put­ki kul­kee padon ala­puo­li­sen kan­nak­sen kaut­ta voi­ma­lai­tok­sen ala­ka­na­vaan. Tätä put­kea pit­kin kalat pää­se­vät vael­ta­maan, mikä­li nii­tä ei ote­ta kiin­ni tut­ki­muk­sia tai yli­siir­to­ja var­ten. Alas­vael­lus­väy­lää käy­te­tään 1–3 m³/s virtaamalla.

Iijoel­la tavoi­tel­laan Vesis­tö­vi­sion 2030 mukai­ses­ti lohi­ka­lo­jen luon­tai­sen elin­kier­ron palaut­ta­mis­ta. Smolt­tien alas­vael­luk­sen onnis­tu­mi­nen on yksi kes­kei­sim­mis­tä ele­men­teis­tä täs­sä koko­nai­suu­des­sa. Vuon­na 2019 Haa­pa­kos­kel­le asen­net­tiin smolt­tien ohjausai­ta. Nyt raken­net­ta­va alas­vael­lus­väy­lä täy­den­tää koko­nai­suu­den ja mah­dol­lis­taa kalo­jen vael­luk­sen, tote­aa Iijoen vael­lus­ka­la­hank­keen 2020–2022 pro­jek­ti­pääl­lik­kö Mir­ko Laak­ko­nen Poh­jois-Poh­jan­maan liitosta.

Alas­vael­lus­väy­län raken­nusu­ra­koit­si­jak­si vali­koi­tui tar­jous­kil­pai­lun myö­tä OMP-Kone­pa­ja Oy. Raken­nut­ta­mis­kon­sult­ti­na toi­mii CC Cont­rol Oy.

Väy­län on suun­ni­tel­lut Sweco Raken­ne­tek­niik­ka Oy. Raken­nusu­rak­ka val­mis­tuu vuo­den 2021 aikana.

– On hie­noa pääs­tä raken­ta­maan Suo­men ensim­mäi­nen smolt­tien alas­vael­lus­väy­lä. Hank­kee­seen sisäl­tyy myös kalo­jen kiin­niot­to­lait­teen kone­pa­ja­suun­nit­te­lu, val­mis­tus ja asen­nus. Meil­lä on vah­va osaa­mi­nen vas­taa­vis­ta pro­jek­teis­ta, ker­too toi­mi­tus­joh­ta­ja Vesa Kor­kia­kos­ki OMP-Kone­pa­ja Oy:stä.

Alas­vael­lus­väy­län raken­ta­mi­nen on osa Iijoen vael­lus­ka­la­han­ket­ta 2020–2022. Hank­keen mui­ta toi­men­pi­tei­tä ovat muun muas­sa lohi­ka­lo­jen yli­siir­rot ja seu­ran­ta sekä pien­poi­kas­ten istut­ta­mi­nen. Han­ket­ta toteut­ta­vat PVO-Vesi­voi­ma Oy, Lapin ELY-kes­kus, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö, Ii, Oulu, Pudas­jär­vi, Tai­val­kos­ki, Kuusa­mo, Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to, Iijoen kala­ta­lous­a­lue, Met­sä­hal­li­tus, Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus sekä Luon­non­va­ra­kes­kus. Han­ket­ta koor­di­noi Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to. Hank­keen koko­nais­bud­jet­ti on noin 2,2 mil­joo­naa euroa.

Han­ke on saa­nut rahoi­tus­ta maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön NOUSU-ohjel­mas­ta, jos­sa paran­ne­taan vael­lus­ka­lo­jen eli­no­lo­suh­tei­ta ja pyri­tään palaut­ta­maan vael­lus­ka­la­kan­to­jen luon­tais­ta lisään­ty­mis­tä Suo­men virtavesissä. 

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) teke­män tut­ki­muk­sen mukaan lohen­poi­ka­sia on onnis­tut­tu ohjaa­maan ohjausai­dan avul­la. Ylä­ka­na­vaan asen­net­tu noin 180 met­riä pit­kä kel­lu­va ohjausai­ta on ensim­mäi­nen Suo­mes­sa kysei­seen tar­koi­tuk­seen asen­net­tu rakenne.

– Tyy­pil­li­ses­ti pato­ra­ken­teet hidas­ta­vat tai jopa kat­kai­se­vat vael­lus­poi­kas­ten mat­kan merel­le. Kalat jää­vät joko lii­an pit­käk­si aikaa uimaan patoal­taa­seen, jol­loin ne ovat help­poa saa­lis­ta peto­ka­loil­le tai sit­ten ne yrit­tä­vät läpäis­tä voi­ma­lai­tok­sen tur­bii­nien kaut­ta, mikä myös lisää kalo­jen kuol­lei­suut­ta, Luken tut­ki­ja Rii­na Huus­ko ker­too.

Uusi ohjausai­ta näyt­tää toi­mi­van, kuten toivottiin:

– Havain­to­jen perus­teel­la ohjausai­ta vai­kut­taa toi­mi­van suu­rim­mak­si osak­si odo­te­tus­ti ja se muut­ti sel­väs­ti vael­lus­poi­kas­ten käyt­täy­ty­mis­tä ver­rat­tu­na ennen ohjausai­dan asen­ta­mis­ta vuon­na 2017 teh­tyyn tut­ki­muk­seen. Saa­pues­saan ohjausai­dan lähel­le useim­mat vael­lus­poi­ka­set muut­ti­vat uin­ti­reit­tin­sä sen suun­tai­sek­si ja seu­ra­si­vat sen vie­res­sä koh­ti voi­ma­lai­tos­ta, Huus­ko selittää.

Ohjausai­dan toi­mi­vuu­den arvioin­tia var­ten mer­kit­tiin ja vapau­tet­tiin kah­des­sa eräs­sä yhteen­sä 89 lohen vael­lus­poi­kas­ta. Poi­ka­set sel­viy­tyi­vät hyvin vapau­tus­pai­kal­ta Haa­pa­kos­ken voi­ma­lai­tok­sel­le, sil­lä auto­maat­ti­sil­ta vas­taa­not­ti­mil­ta saa­tiin havain­to 79 mer­ki­tys­tä vael­lus­poi­ka­ses­ta. Näis­tä 74 vael­lus­poi­ka­sel­le saa­tiin mää­ri­tet­tyä uin­ti­reit­ti ohjaus­ra­ken­teen lähei­syy­des­sä. Tut­ki­mus toteu­tet­tiin kesä­kuus­sa 2020 keväi­sen tul­va­vir­taa­man kään­tyes­sä laskuun.