Miten ker­ron sodas­ta vanhukselle?

Sota­uu­tis­ten täy­tet­tyä uutis­ka­na­vat jaet­tiin neu­vo­ja, kuin­ka ker­toa sodas­ta lap­sil­le. Man­ner­hei­min las­ten­suo­je­lu­liit­to muis­tut­taa, että lap­sia on hyvä suo­jel­la hei­tä jär­kyt­tä­vil­tä uuti­sil­ta. Jos lap­si peläs­tyy uuti­sis­ta, tulee antaa tur­vaa, kuun­nel­la, pysyä itse rau­hal­li­se­na, selit­tää asia lap­sen ikään sovel­tu­vas­ti ja rajoit­taa tar­vit­taes­sa sosi­aa­li­sen median käyttöä. 

On tär­ke­ää huo­mioi­da lap­set täs­sä jär­kyt­tä­väs­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa. Mut­ta tär­ke­ää on huo­mioi­da myös ikäih­mi­set. Nyt on kuu­lu­nut, että monet sodan koke­neet ovat val­ta­van pelois­saan. Sota­ve­te­raa­nien mää­rä on vähen­ty­nyt, mut­ta jou­kos­sam­me on vie­lä todel­la pal­jon nii­tä, jot­ka ovat kuul­leet pom­mi­ko­neet tai­vaal­la ja kul­jet­ta­neet lumi­la­ka­naa kou­lu­lau­kus­saan. Euroo­pan tur­val­li­suus­ti­lan­teen muu­tut­tua van­hat pelot nouse­vat pin­taan. Tut­ta­va miet­ti, miten ja mitä ker­toa sodas­ta ikään­ty­neel­le lähei­sel­le, joka ei enää seu­raa sään­nöl­li­ses­ti uuti­sia. Toi­nen ker­toi mum­mon­sa pel­kää­vän itä­naa­pu­ria niin, että pyy­tää lukit­se­maan ulko-oven, jota aiem­min on pitä­nyt päi­vi­sin avoinna.

Huo­leen on tart­tu­nut muun muas­sa Van­hus­työn kes­kus­liit­to. Liit­to halu­aa pitää yllä toi­voa tule­vai­suu­teen ja tuo­da hel­po­tus­ta ahdis­ta­vaan tilan­tee­seen. Apu­na on ikään­ty­neil­le suun­nat­tu puhe­lin­pal­ve­lu Vah­vi­ke­lin­ja. Lin­ja tar­jo­aa synk­kien uutis­ten kes­kel­le muu­ta aja­tel­ta­vaa vir­kis­tä­vien kes­kus­te­lu­jen ja yhdes­sä teke­mi­sen avul­la. Tar­jol­la on myös vit­sai­lua ja aivo­päh­ki­nöi­tä. Muis­te­taan­pa, että myös me itse kukin voim­me tar­jo­ta nii­tä toi­sil­lem­me. Koro­na­ra­joi­tuk­set­kin ovat hel­lit­tä­neet niin, että jopa ihmis­ten tapaa­mi­nen on jos­sain mää­rin sal­lit­tua. Eikä kes­kus­te­lun tar­vit­se koko aikaa pyö­riä maa­il­man tapah­tu­mis­sa. Nau­ra­mi­nen­kin on välil­lä sal­lit­tua, jopa suotavaa.