Van­hem­mat koke­vat lii­ken­teen vaa­ral­li­se­na lapsilleen

Lähes 90 pro­sent­tia van­hem­mis­ta kokee lii­ken­teen vaa­ral­li­sek­si alle kou­lui­käi­sil­le lap­sil­leen. Samaan hen­gen­ve­toon vain 40 % heis­tä ker­too osaa­van­sa itse pyö­räi­ly­sään­nöt täy­sin var­mas­ti ja yllät­tä­vän moni ker­too aja­van­sa autoa väsy­nee­nä. Tulok­set sel­viä­vät Lii­ken­ne­tur­van selvityksestä.

Lii­ken­ne­tur­va sel­vit­ti alle kou­lui­käis­ten las­ten huol­ta­jien näke­myk­siä ja aja­tuk­sia lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta vuo­den 2022 aika­na. Vas­taus­ten perus­teel­la jopa lähes 90 % huol­ta­jis­ta oli aina­kin osit­tain samaa miel­tä väit­teen kans­sa, että lii­ken­ne on yksi suu­rim­mis­ta ris­ki­te­ki­jöis­tä hei­dän lapsilleen.

Tulok­set mie­ti­tyt­tä­vät Lii­ken­ne­tur­van suun­nit­te­li­ja Ida Maa­sa­loa.

– Onnek­si lii­ken­ne on Suo­mes­sa mel­ko tur­val­lis­ta. Vaik­ka van­hem­mat näke­vät lii­ken­teen vaa­ral­li­se­na, he myös tie­dos­ta­vat oman mer­ki­tyk­sen­sä las­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den edis­tä­mi­ses­sä. Oma esi­mer­kil­li­nen toi­min­ta ja aktii­vi­nen har­joit­te­lu lii­ken­tees­sä näh­dään tär­kei­nä, kun kar­tu­te­taan lap­sen lii­ken­ne­tai­to­ja”, Maa­sa­lo toteaa.

Tulos­ten mukaan van­hem­mat arvos­ta­vat lähes poik­keuk­set­ta lap­sen pyö­räi­ly­tai­toa. Huo­mat­ta­vaa kui­ten­kin on, että van­hem­pien oma tie­tä­mys pyö­räi­lyn lii­ken­ne­sään­nöis­tä näyt­tää kai­paa­van vie­lä parantamista.

– Täy­sin var­mas­ti pyö­räi­lyn lii­ken­ne­sään­nöt ker­toi osaa­van­sa vain noin 40 % van­hem­mis­ta. Tulos on jopa yllät­tä­vä, Maa­sa­lo vahvistaa.

Val­tao­sa huol­ta­jis­ta huo­leh­ti lap­sen pyö­rän kun­nos­ta ja piti pyö­räi­ly­ky­pä­rän käyt­töä tärkeänä.

– Vas­tauk­set viit­taa­vat vali­tet­ta­vas­ti sii­hen, että jos huol­ta­ja ei pitä­nyt kypä­rän käyt­töä tär­keä­nä itsel­leen, ei hän pitä­nyt sitä niin usein tär­keä­nä lap­sel­leen­kaan – var­sin­kin kun kyse oli ylä­kou­lui­käi­ses­tä lap­ses­ta, Maa­sa­lo harmittelee.

– Sel­vi­tyk­sen tulok­set kan­nus­ta­vat mei­tä jat­ka­maan edel­leen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kohen­ta­mis­ta. On tär­ke­ää teh­dä jat­kos­sa­kin toi­mia sen eteen, että lii­ken­ne oli­si tur­val­lis­ta kai­kil­le, Lii­ken­ne­tur­van tut­ki­mus­pääl­lik­kö Mar­ja Paka­ri­nen sum­maa yhteen.

Ajo­kun­toon vai­kut­taa moni asia. Väsy­mys ja aja­mi­seen kes­kit­ty­mi­nen eli tark­kaa­vai­suus nousi­vat vas­tauk­sis­sa eri­tyi­ses­ti esiin.

– Vas­taus­ten perus­teel­la tur­han moni huol­ta­ja, noin 38 % vas­taa­jis­ta, ker­toi aja­van­sa autoa väsy­nee­nä. Väsy­mys nos­taa onnet­to­muu­den ris­kiä. Tämä on sel­keä ris­ki­te­ki­jä, johon on syy­tä kes­kit­tyä lii­ken­ne­tur­val­li­suus­työs­sä, tote­aa Maasalo.

– Lisäk­si osa huol­ta­jis­ta kokee vai­keuk­sia kes­kit­tyä aja­mi­seen las­ten toi­min­nan takia. Täl­löin on tär­ke­ää miet­tiä kei­no­ja, joil­la tark­kaa­vai­suut­ta voi­si paran­taa. Suu­rin osa huol­ta­jis­ta koki, että las­ten kans­sa ajaes­sa on hel­pom­pi kes­kit­tyä, kun kyy­dis­sä on toi­nen aikui­nen, ker­too Maasalo.