Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to voi toi­mia paremminkin

Pai­no­voi­mai­sia ilman­vaih­to­jär­jes­tel­miä raken­net­tiin Suo­mes­sa 1970-luvul­le asti. Läm­pö­ti­la- ja kor­keus­e­roi­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä voi toi­mia oikeis­sa olo­suh­teis­sa mai­nios­ti. Mata­lis­sa raken­nuk­sis­sa kuten yksi­ker­rok­si­sis­sa rivi­ta­lois­sa jär­jes­tel­mä on ajoit­tain hyvin­kin tehoton.

Jär­jes­tel­män toi­min­taa hei­ken­tä­vät mata­la­pai­ne ja tyy­ni sää. Kesäl­lä jär­jes­tel­mä voi toi­mia jopa vää­rään suun­taan, jos raken­nuk­ses­sa on vii­leäm­pää ilmaa kuin ulko­na. Vää­rin käy­tet­ty­nä jär­jes­tel­mä on vie­lä­kin tehot­to­mam­pi, mut­ta apu voi olla yhtä lähel­lä kuin lähin tuloilmaventtiili.

– Oleel­li­nen asia pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don toi­min­nas­sa on riit­tä­vä kor­vausil­man saan­ti. Kun tuloil­ma­vent­tii­lit ava­taan kun­nol­la, ilman rai­kas­tu­mi­sen huo­maa sel­väs­ti, Sisäil­mayh­dis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Mer­vi Aho­la neuvoo.

Kor­vausil­man kan­nal­ta huo­no­ja rat­kai­su­ja syn­tyi var­sin­kin 70-luvun ener­gia­krii­sin aikaan. Tuloil­man tuli­si aina tul­la huo­neis­toon kun­nol­li­ses­ta tuloil­ma­vent­tii­lis­tä, ei esi­mer­kik­si ikku­nan tii­vis­tei­siin lei­ka­tus­ta raos­ta. Jos tuloil­maa ei tule vent­tii­lis­tä, jär­jes­tel­mä ottaa sen usein lat­tian ja sei­nän raja­pin­nas­ta tai sei­nien läpi ikku­noi­den ala­puo­lel­ta. Nämä vaih­toeh­dot saat­ta­vat tuo­da huo­neil­maan ei-toi­vot­tu­ja epäpuhtauksia.

Jos raken­nuk­sen ikku­nois­sa on pui­set tuu­le­tus­luu­kut, käy tuloil­ma­vent­tii­lin asen­nus nii­hin näp­pä­räs­ti. Uudem­mis­sa ikku­nois­sa voi olla ikku­nan ja kar­min väliin asen­net­tu tuloil­ma­vent­tii­li. Sen riit­tä­vyy­teen Aho­la suh­tau­tuu lie­väs­ti epäillen.

– On sii­nä ja sii­nä, riit­tää­kö rako­vent­tii­li. Ne unoh­tu­vat monel­ta kiin­ni ja voi­vat myös koko­naan tuk­keu­tua pölys­tä. Kan­nat­taa aina­kin välil­lä kur­kis­taa, ettei vent­tii­li ole muu­rau­tu­nut umpeen.

Jokai­ses­sa oles­ke­lu­huo­nees­sa tuli­si olla kor­vausil­ma­vent­tii­li. Vaik­ka kor­vausil­ma­vent­tii­li oli­si ole­mas­sa, jää ongel­mak­si tal­ven kyl­mä kor­vausil­ma. Ei ole­kaan tava­ton­ta, että tuloil­ma­vent­tii­li on jopa tape­toi­tu umpeen. Kan­nat­taa siis tar­kis­taa, löy­tyi­si­kö huo­neis­ton sei­nis­tä täl­lai­sia yllätyksiä.

Kun tuloil­ma on lai­tet­tu kun­toon, voi­daan myös ilman pois­tu­mis­ta tehos­taa. Edul­li­sim­min tämä käy asen­ta­mal­la pois­toil­ma­hor­min pää­hän metal­lis­ta val­mis­tet­tu, tuu­len voi­mal­la pyö­ri­vä propelli.

Hel­pon kor­jauk­sen mii­nus­puo­li on sii­nä, että lai­te tar­vit­see toi­miak­seen tuul­ta. Hie­man moni­mut­kai­sem­pi mut­ta toi­min­ta­var­mem­pi paran­nus on pois­toil­ma­hor­min sisäl­le asen­net­ta­va puhal­lin. Täl­lai­sen voi asen­taa esi­mer­kik­si mär­kä­ti­lo­jen ja keit­tiön poistoilmahormiin.

– Talo­yh­tiöis­sä asu­kas ei voi näi­tä itse asen­taa. Puhal­lin saat­taa puhal­taa pois­toil­man naa­pu­rin asun­toon, kos­ka van­ho­jen talo­jen pois­toil­ma­hor­mit eivät aina ole tii­vii­tä. Talo­yh­tiöis­sä vaih­toeh­doik­si jää­vät tuloil­mas­ta huo­leh­ti­mi­nen ja katol­le talo­yh­tiön toi­mes­ta asen­net­ta­vat järjestelmät.

Koneel­li­nen ilman­vaih­to ei aina ole ratkaisu

Pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män muut­ta­mi­nen koneel­li­ses­ti toi­mi­vak­si ei onnis­tu pel­käs­tään lisää­mäl­lä katol­la huip­pui­mu­ri. Kun ilmaa ale­taan vetää väki­sin ulos talos­ta, kas­vaa sisä­ti­lo­jen ali­pai­ne. Se puo­les­taan vetää lisää epä­puh­tauk­sia sei­nien läpi sisälle.

Imu­rin sijaan taloon voi­si sijoit­taa tulo­pois­to­ko­neen. Sil­lä ali­pai­ne saa­daan hal­lin­taan, mut­ta pro­jek­ti on isom­pi, puhu­taan jo uuden ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män ja kana­vis­ton rakentamisesta.

– Sekään ei ole mah­do­ton, var­sin­kin jos taloon teh­dään muu­ten­kin isom­paa remont­tia. Oikea rat­kai­su on aina mie­tit­tä­vä talo­koh­tai­ses­ti, pelk­kää huip­pui­mu­rin asen­nus­ta en läh­ti­si suo­sit­te­le­maan kaik­kiin taloi­hin, Mer­vi Aho­la toteaa.