Artikkelit joiden kirjoittaja on Jarno Keskinen

Näin vaih­dat ren­kaat itse – jos sinul­la on tarvikkeet

Ren­kai­den kausi­vaih­to alkaa alle vaih­det­ta­vien ren­kai­den kun­non tar­kis­ta­mi­sel­la. Jos kesä­ren­kais­sa on pin­taa alle nel­jä mil­liä, ren­kai­den vaih­toa uusiin suo­si­tel­laan. Lain vaa­ti­ma mini­mi kesä­ren­kaan ura­sy­vyy­del­le on 1,6 mil­liä. Tal­vi­ren­kaan vaa­dit­tu mini­miu­ra­sy­vyys on kol­me mil­liä tal­vi­ren­gas­pa­kon eli jou­lu­kuun alun ja hel­mi­kuun lopun väli­se­nä aika­na. Suo­si­tus on kuusi milliä.

Lue lisää

Itse teh­ty ulko­tu­li on haus­ka tuliai­nen uudenvuodenjuhliin

Lyhyt kynt­ti­län­pät­kä ei ehkä ole jäte siel­tä pahim­mas­ta pääs­tä, mut­ta sen­kin voi kier­rät­tää niin, että mitään ros­kiin vie­tä­vää ei jää jäl­jel­le. Kynt­ti­län­pät­kät on help­po jalos­taa eko­lo­gi­sik­si ulko­tu­lik­si, joi­den värk­kää­mi­ses­tä saa samal­la väli­päi­viin ohjel­maa vaik­ka las­ten tai las­ten­las­ten riemuksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Jou­lu­ruo­ka alkaa pipareista

Jou­luk­si val­mis­te­taan mones­sa kodis­sa val­ta­va ruo­ka­vuo­ri. Urak­ka hel­pot­tuu, kun tie­tää, mit­kä jou­lu­her­kut sopii val­mis­taa jo hyvis­sä ajoin val­miik­si. Ajois­sa aloit­ta­mi­nen vähen­tää jou­lustres­siä eikä aika­tau­lu­kaan pää­se pettämään.



Uuden auton omis­ta­ja jou­tuu lam­pun­vaih­toon har­vem­min kuin vanhan

Kyl­myys tai kos­teus eivät vai­ku­ta auton halo­gee­ni­polt­ti­mon kes­toon. Jos siis lam­pun­vaih­to kut­suu aina, kun ulko­na on kyl­mää, pime­ää ja mär­kää, on kyse vaan huo­nom­mas­ta tuu­ris­ta. Vain suo­raan ajo­va­loum­pioon pää­se­vä vesi voi vai­kut­taa polt­ti­mon kes­toi­kään. Vai­va on help­po tunnistaa.


Miten eroon banaanikärpäsistä?

Banaa­ni­kär­pä­nen on lop­pu­ke­sän ja syk­syn rie­sa. Banaa­ni­kär­pä­sen munat ja tou­kat kan­ne­taan kau­pas­ta kotiin hedel­mien muka­na. Aikui­nen yksi­lö saa­daan vai­voik­si naa­pu­ria­sun­nos­ta ilman­vaih­to­ka­na­van välityksellä.


Lem­mi­kin kyn­sien lyhen­tä­mis­tä empi­vä omis­ta­ja voi tart­tua myös kynsiviilaan

Koi­ra on ylei­sin lem­mik­ki, jon­ka kyn­net kai­paa­vat sil­loin täl­löin lyhen­tä­mis­tä. Käy­tän­nös­sä kaik­ki sisä­lem­mi­kin lep­poi­saa elä­mää viet­tä­vät eläin­la­jit voi­vat kui­ten­kin jos­kus olla kyn­sien trim­mauk­sen tar­pees­sa. Kyn­net eivät sisä­ti­lois­sa kulu, ja ammat­ti­lais­ten trim­mat­ta­vak­si voi­daan tuo­da hyvin­kin yllät­tä­viä eläinlajeja.


Suos­ta syn­tyy 20 000 ton­nia hyttysiä

Hömö­tiais­pa­ris­kun­ta syö kesäs­sä tois­ta­kym­men­tä kiloa hyt­ty­siä. Syy­tä on syö­dä­kin, sil­lä yhdel­tä suo­ne­liöl­tä kuo­riu­tuu nor­maa­li­na hyt­tys­ke­sä­nä 5 000 ini­si­jää. Pel­käs­tään Kai­nuun ja Poh­jois-Poh­jan­maan pin­ta-alas­ta suo­ta on 375 000 heh­taa­ria, mikä tar­koit­taa 20 000 mil­jar­dia hyt­tys­tä. Bio­mas­sak­si muu­tet­tu­na luku tar­koit­taa 20 000 ton­nia hyttysenlihaa.


Vetäy­ty­nyt ien voi­daan yleen­sä kor­ja­ta ja kor­jaus taval­li­ses­ti auttaa

Säh­kö­ham­mas­har­ja ei ole taval­li­sin syy vetäy­ty­viin ike­niin. Tar­kem­min sanoen on hyvin har­vi­nais­ta, että ien vetäy­tyi­si säh­kö­ham­mas­har­jan vää­rän käy­tön seu­rauk­se­na. Yleen­sä ike­nen vetäy­ty­mi­sen syy on kiin­ni­tys­ku­dos­sai­raus eli ien­tu­leh­dus tai parodontiitti.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus