Uuden auton omis­ta­ja jou­tuu lam­pun­vaih­toon har­vem­min kuin vanhan

Polttimo voi jäädä lyhytikäiseksi, jos se saa autolta liikaa voltteja. Vanhemmissa autoissa vaihtotyöhön joutuu useammin kuin uudemmissa.Polttimo voi jäädä lyhytikäiseksi, jos se saa autolta liikaa voltteja. Vanhemmissa autoissa vaihtotyöhön joutuu useammin kuin uudemmissa.

Kyl­myys tai kos­teus eivät vai­ku­ta auton halo­gee­ni­polt­ti­mon kes­toon. Jos siis lam­pun­vaih­to kut­suu aina, kun ulko­na on kyl­mää, pime­ää ja mär­kää, on kyse vaan huo­nom­mas­ta tuu­ris­ta. Vain suo­raan ajo­va­loum­pioon pää­se­vä vesi voi vai­kut­taa polt­ti­mon kes­toi­kään. Vai­va on help­po tunnistaa.

– Jos umpioon pää­see vet­tä, sen näkee ulko­puo­lel­ta umpion huur­tu­mi­se­na, Vesa Vil­la­nen Suo­men Auto­tek­nil­li­ses­tä Lii­tos­ta kertoo.

Polt­ti­mon rik­kou­tu­mi­sen syy­nä on käy­tän­nös­sä aina polt­ti­mon heh­ku­lan­gan pala­mi­nen. Pala­mi­nen on seu­raus­ta polt­ti­mon saa­mas­ta epä­ta­sai­ses­ta jän­nit­tees­tä. Stan­dar­din mukaan polt­ti­mon pitäi­si saa­da 13,2 vol­tin jän­ni­tet­tä, mut­ta usein tämä raja ylit­tyy hetkellisesti.

– Kun volt­te­ja tulee lii­kaa, polt­ti­mon käyt­töi­kä lyhe­nee. Jän­nit­teen vaih­te­lu on omi­nai­suus, ei vika. Esi­mer­kik­si rans­ka­lai­sis­sa autois­sa jän­nit­teen vaih­te­lu on yleis­tä, Vil­la­nen sanoo.

Moni auto­no­mis­ta­ja on toden­nä­köi­ses­ti huo­man­nut, että van­hem­mis­sa autois­sa polt­ti­mon käyt­töi­kä on lyhyem­pi kuin uudem­mis­sa. Havain­to pitää paik­kan­sa. Uudem­mis­sa autois­sa käy­te­tään hak­ku­ri­vir­ta­läh­det­tä, joka pitää jän­nit­teen tasai­sem­pa­na kuin autois­sa, jois­sa sitä ei ole.

Vaik­ka auto antai­si­kin epä­ta­sais­ta vir­taa, ei omis­ta­jaa ole vält­tä­mät­tä tuo­mit­tu jat­ku­viin polt­ti­mon­vaih­toi­hin. Valit­se­mal­la longli­fe-polt­ti­moi­ta voi pääs­tä pal­jon­kin pidem­pään vaih­to­vä­liin. Longli­fe-polt­ti­moi­den idea on yksinkertainen.

– Niis­sä on pak­sum­pi heh­ku­lan­ka, joka kes­tää yli­jän­ni­tet­tä. Meil­lä­kin vaih­det­tiin erään asiak­kaan Peu­geo­tiin polt­ti­mot jopa vii­si-kuusi ker­taa vuo­des­sa, kun­nes autoon lai­tet­tiin longli­fe-polt­ti­mot. Ne kes­ti­vät vuo­den ver­ran, Vil­la­nen ker­too esimerkin.

Polt­ti­mon kes­toon voi vai­kut­taa myös sil­lä, miten polt­ti­moi­ta käsit­te­lee. Vaih­to kan­nat­taa teh­dä sor­mik­kaat kädes­sä, jos työn saa niin onnis­tu­maan. Näp­pä­räm­pää voi olla huo­leh­tia sii­tä, että kos­kee ainoas­taan polt­ti­mon kan­taan. Jos lasiin kos­kee, polt­ti­mon pin­taan jää ras­vaa. Se voi haih­tues­saan him­men­tää umpion hei­jas­tus­pin­to­ja tai lasin pin­taan palaes­saan polt­taa lasiin reiän, jon­ka kaut­ta polt­ti­mon sisään pää­see ilmaa. Se nopeut­taa heh­ku­lan­gan poikkipalamista.

Jos autos­sa on xenon- tai led-valot, kan­nat­taa vaih­to­työ jät­tää ammat­ti­lai­sel­le. Xeno­nin voi­si itse­kin vaih­taa, mut­ta polt­ti­moil­le kul­ke­va suur­jän­ni­te tekee työs­tä riskialtista.

– Xenon-polt­ti­mot ovat myös aika pal­jon halo­gee­ne­ja her­kem­piä, nii­den käsit­te­lys­sä on olta­va tark­ka. Ledi­polt­ti­moi­ta ei voi vaih­taa, nii­hin pitää vaih­taa ker­ral­la koko umpio.

Polt­ti­moi­ta vaih­taes­sa voi tul­la mie­leen, että nyky­au­tot koo­taan aset­ta­mal­la liu­ku­hih­nal­le ensim­mäi­sek­si polt­ti­mo ja raken­ta­mal­la sit­ten auto polt­ti­mon ympä­ril­le. EU:ssa ollaan samaa miel­tä. Unio­ni antoi vuon­na 2011 auton valon­läh­teen asen­nus­ta kos­ke­van direk­tii­vin. Direk­tii­vin mukaan valon­läh­teen vaih­don tulee onnis­tua ilman eri­kois­työ­ka­lu­ja, ellei tar­vit­ta­va työ­ka­lu kuu­lu auton varustukseen. 

Ahtaas­sa pai­kas­sa polt­ti­mo saa siis edel­leen sijai­ta, mut­ta ei enää mahdottomassa.