Met­sä­la­ki­rik­ko­muk­set ovat vähen­ty­neet edelleen

Suo­men met­sä­kes­kus val­voo satel­liit­tie­ro­tus­ku­vien ja tar­kas­tus­ten avul­la, että met­sän­hak­kuut teh­dään met­sä­lain mukai­ses­ti. Tar­kas­tuk­set koh­dis­te­taan toteu­tu­nei­siin hak­kui­siin ja eri­tyi­ses­ti kriit­ti­siin koh­tei­siin, kuten vesis­tö­jen lähei­syy­teen ulot­tu­viin hakkuisiin.

Vii­me vuon­na val­von­ta­me­ne­tel­mäl­lä havait­tiin Met­sä­kes­kuk­sen mukaan noin 130 epäil­tyä met­sä­la­ki­rik­ko­mus­ta eri puo­lil­la Suo­mea. Vuon­na 2021 met­sä­la­ki­rik­ko­muse­päi­ly­jä oli 183 ja vuon­na 2020 lähes 300. Alku­vuo­den 2023 tar­kas­tus­ten perus­teel­la tapaus­ten mää­rä näyt­täi­si edel­leen las­ke­van. Teho­kas val­von­ta on osal­taan vähen­tä­nyt rik­ko­muse­päi­ly­jen määrää. 

Suo­men met­sä­kes­kus voi havai­ta satel­liit­ti­val­von­ta­me­ne­tel­män avul­la hak­kuut, jois­ta puu­nos­ta­ja tai met­sä­no­mis­ta­ja ei ole teh­nyt met­sä­lain edel­lyt­tä­mää met­sän­käyt­töil­moi­tus­ta. Val­von­ta­me­ne­tel­mä pal­jas­taa myös hak­kuut, jot­ka ovat ulot­tu­neet met­sä­lain suo­jaa­miin eri­tyi­sen tär­kei­siin eli­nym­pä­ris­töi­hin tai lähel­le niitä.

Vii­me vuon­na val­von­ta­me­ne­tel­mäl­lä havait­tiin 15 koh­det­ta, jois­sa epäil­tiin, että met­sä­lain eri­tyi­sen tär­ke­ää eli­nym­pä­ris­töä oli hakat­tu lain­vas­tai­ses­ti. Met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sen lai­min­lyön­tiä epäil­tiin satel­liit­ti­ku­vien perus­teel­la 109 hakkuukuviolla. 

Kaik­ki­aan vii­me vuon­na sel­vi­tet­ty­jä met­sä­la­ki­rik­ko­muse­päi­ly­jä oli 130, jois­ta 48 tapaus­ta ete­ni polii­si­tut­kin­taan. Nel­jä vii­des­tä epäil­lys­tä rik­ko­muk­ses­ta kos­ki met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sen lai­min­lyön­tiä, rei­lu kym­me­nys met­sä­lain eri­tyi­sen tär­ke­ään eli­nym­pä­ris­töön koh­dis­tu­vaa hak­kuu­ta ja vajaa kym­me­nys hak­kuis­sa syn­ty­nei­tä lii­al­li­sia korjuuvaurioita. 

Met­sä­kes­kuk­sen sel­vit­tä­mien met­sä­la­ki­rik­ko­muse­päi­ly­jen mää­rä kas­voi satel­liit­ti­ku­va­tul­kin­nan käyt­töön­o­ton jäl­keen kah­te­na vuo­te­na peräk­käin, mut­ta kään­tyi vuon­na 2021 sel­vään las­kuun ja jat­koi nyt las­ke­mis­taan toi­se­na vuo­te­na peräkkäin. 

Havai­tut met­sä­lain rik­ko­muse­päi­lyt joh­ta­vat vuo­sit­tain sak­ko­ran­gais­tuk­siin, mut­ta usein polii­si kes­keyt­tää tapaus­ten tut­kin­nan. Vii­me vuon­na sak­ko­ran­gais­tuk­sia tuo­mit­tiin yhteen­sä 17 met­sä­lain vas­tai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä. Ran­gais­tus­ten mää­rä on hie­noi­ses­sa kasvussa. 

Met­sä­kes­kus val­voo hak­kui­ta myös enna­koi­vas­ti ja neu­voo met­sä­no­mis­ta­jia ja met­sä­am­mat­ti­lai­sia. Enna­koi­va val­von­ta perus­tuu ennen hak­kuu­ta Met­sä­kes­kuk­seen teh­tä­vien met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten ja paik­ka­tie­toai­neis­to­jen ver­tai­lui­hin. Näin havai­taan hak­kuut, jot­ka on ilmoi­tet­tu koh­dis­tu­van eri­tyis­tä huo­mio­ta vaa­ti­vil­le koh­teil­le. Täl­lai­sia koh­tei­ta ovat esi­mer­kik­si met­sä­lain eri­tyi­sen tär­keät eli­nym­pä­ris­töt, lii­to-ora­vien lisään­ty­mis- ja leväh­dys­pai­kat, uha­na­lais­ten lajien esiin­ty­mät sekä mui­nais­muis­to­koh­teet. Näis­tä lähe­te­tään ennen hak­kuu­ta tie­to hak­kuu­koh­teen maa­no­mis­ta­jal­le ja hak­kuu­oi­keu­den hal­ti­jal­le sekä asian­omai­sil­le viranomaisille.

Vii­me vuon­na yli 20 000 met­sän­käyt­töil­moi­tuk­ses­ta lähe­tet­tiin kysei­siä enna­koi­via ilmoi­tuk­sia. Vuo­sit­tain met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sia teh­dään noin 125 000. 

Enna­koi­vaa val­von­taa ovat myös ennen hak­kuu­ta teh­tä­vät maas­to­tar­kas­tuk­set, joi­ta oli vii­me vuon­na noin 570. Tar­kas­tus­ten aika­na anne­taan met­sä­no­mis­ta­jil­le ja met­sä­alan toi­mi­joil­le myös koh­tei­den käsit­te­lyyn liit­ty­vää neu­von­taa, jol­la pys­ty­tään ohjaa­maan toi­min­taa kes­tä­vään suuntaan. 

– Ilmi tul­lei­den rik­ko­mus­ten mää­rä on jat­ka­nut las­ku­aan. Tähän on vai­kut­ta­nut teho­kas val­von­ta sekä met­sä­alan toi­mi­joi­den teke­mä jär­jes­tel­mien ja toi­min­ta­ta­po­jen kehit­tä­mis­työ. Myös neu­von­nal­la ja enna­koi­val­la val­von­nal­la on pys­tyt­ty vai­kut­ta­maan toi­min­taan. Laki­sää­tei­set vel­voit­teet ote­taan aikai­sem­paa parem­min huo­mioon jo toi­men­pi­tei­den suun­nit­te­lu­vai­hees­sa, sanoo rahoi­tus- ja tar­kas­tus­pääl­lik­kö Jark­ko Par­ta­nen Suo­men metsäkeskuksesta. 

Vuon­na 2019 käyt­töön otet­tu satel­liit­ti­val­von­ta­me­ne­tel­mä on Met­sä­kes­kuk­sen mukaan osoit­ta­nut, että Met­sä­kes­kus pys­tyy val­vo­maan entis­tä tar­kem­min ja kat­ta­vam­min puun­kor­juun vai­ku­tuk­sia met­sä­luon­non moni­muo­toi­suu­teen sekä tuot­ta­maan moni­puo­lis­ta luontotietoa. 

Met­sä­lain val­von­ta­työs­sä teh­dään koh­den­net­tu­ja tar­kas­tuk­sia. Pää­osa tar­kas­tuk­sis­ta poh­jau­tuu dro­ne­ku­vauk­siin, joi­den yhtey­des­sä kerä­tään myös paik­ka­tie­toa esi­mer­kik­si sääs­tö­pui­den laa­dus­ta ja mää­räs­tä, maa­la­ho­puis­ta, vesis­tö­jen suo­ja­vyö­hyk­keis­tä ja eli­nym­pä­ris­tö­jen säi­ly­mi­ses­tä. Tar­peen mukaan koh­teil­le teh­dään myös maastotarkastus. 

Met­sä­kes­kus toi­mit­taa tar­kas­tus­tie­dot met­sä­no­mis­ta­jien lisäk­si puun­kor­juus­ta vas­tan­neel­le met­sä­am­mat­ti­lai­sel­le ja orga­ni­saa­tioi­den laa­tu­vas­taa­vil­le. Met­sä­alan toi­mi­jat voi­vat hyö­dyn­tää tie­to­ja omas­sa laa­tu­työs­sään ja huo­mioi­da jat­kos­sa luon­toar­vot entis­tä­kin parem­min puunkorjuussa.