Usein kiusaaminen tapahtuu töissä. Siitä tehdään erityisen kurjaa. Esimies arvostelee vihjailevasti alaisen työntekoa, elämäntapaa tai ulkonäköä ja jopa perhettä. Esimiehen alaiseen kohdistaman kiusaamisen tekee erityisen vaikeaksi se, että esimies perustelee käyttäytymistään työnjohdollisilla toimenpiteillä: “Mitään kiusaamista ei tapahdu, työt pitää vain hoitaa”.
Esimies on työnjohtajan ominaisuudessa vastuussa kiusaamisen lopettamisesta. Mutta kun kiusaaja onkin hän itse, alainen on melko mahdottomassa tilassa. Esimies käyttää pelkoa tai epävarmuutta vallan välineenä, ei huomioi alaisiaan, mitätöi ja alistaa. Tällainen johtaminen kuluttaa henkilöstön voimavarat pian loppuun.
Paha johtaminen on silloin, kun esimiehen käytös on tietoista ja jatkuvaa. Kun esimies kiusaa yhtä alaistaan, toiset ovat hiljaa. he pelkäävät, että joutuvat seuraavaksi kohteeksi. Määräaikaisena on myös vaikeaa asettua poikkiteloin. Vaikeneminen on ihmisen luonnollinen tapa selvitä. Näin työyhteisö on samalla osallinen kiusaamiseen.
Ikävä kohtelu aiheuttaa monenlaisia vaurioita, kuten epätoivoa, masennusta, kipua, unihäiriöitä ja seurauksena voi syntyä psykologinen trauma. Trauma ei ole sairaus, mutta vie työkyvyn. Ihminen kokee, että hän ei osaa mitään, eikä hänestä ole mihinkään.
Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintää voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä: toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen. Näin ihmiset pakenevat ongelmatyöpaikalta irtisanomisella. Osa uhreista saa kiusaamisen ja häirinnän päätteeksi potkut.
Mäkelän Pikku-Pekka