Ruskeata vettä hanasta, käy häiriökartalla
Mitä tehdä ja mistä tiedustella, jos hanasta tulee ruskeata vettä, kuten tällä viikolla tapahtui Haukiputaan kirkonkylän keskustan alueella. Perinteisesti on.…..
Lue lisääMitä tehdä ja mistä tiedustella, jos hanasta tulee ruskeata vettä, kuten tällä viikolla tapahtui Haukiputaan kirkonkylän keskustan alueella. Perinteisesti on.…..
Lue lisääRantapohja otsikoi 25.5.1972 juttunsa Kantolan palosta: Suurpalo riehui Pohjois-Iin Kantolanperällä. Mies, kaksi taloa ja kolme navettaa paloivat. Suurpalo oli riehunut.…..
Pateniemen laivavarvin perustamisajankohtana pidetään päivämäärää 4.3.1856, kun oululaiset kauppiaat kokoontuivat perustamaan laivanrakennusyhtiötä. Yhtiön nimeksi tuli Oulun suuri laivavarvi- ja laivanrakennusyhtiö.……
Iiläistä Yrjö Tiiroa käsittelevässä jutussani kerrottiin Rantapohjassa hiljattain, kuinka Yrjö Tiiro yhdessä Iin kirkkoherrana vuosina 1961–1963 toimineen Esko Jaatisen kanssa.…..
Santeri Ivalo (9.6.1866–25.1.1937) on Iissä asuneista merkkihenkilöistä huomattavin kulttuurivaikuttaja. Hänen nimensä oli alunperin Herman Alexander Ingman. Ivalo-nimen hän otti vuonna.…..
Iissä 7.4.1902 syntynyt Yrjö Tiiro oli todellinen iiläisten luottomies. Hän oli näkyvällä paikalla Iin seurakunnan toiminnassa vuosina 1938–1965, Pohjois-Iin osuuskassan.…..
Holman tila sijaitsee Haukiputaan kirkkotiellä. Vanhin Holma on yksi alueemme vanhimmista taloista. Se olisi rakennettu perimätiedon mukaan jo vuonna 1726.……
”Maa kallein minulle isänmaa, sen metsät, järvet, pellot. Sen rauhaa kaikille kuuluttaa, kotiseudun kirkkojen kellot. On isämme täällä eläneet, työn.…..
Kuivaniemellä syntynyt Raili Ala-Haavisto on kirjoittanut Kuivaniemen kristillisyyden historiasta kertovan 2‑osaisen, yhteensä lähes 800- sivuisen teoksen. Ensimmäinen osa Sananjulistajia ja julistusta sekä kuulijoita Kuivaniemellä 150 vuoden ajalta, käsittää vuodet 1862–1961 ja toinen vastaava osa vuodet 1962–2012. Teos on varustettu runsaalla lähdeluettelolla ja liitteillä, kuten Kuivaniemen papistolla 400 vuoden ajalta, Kuivaniemen lukkareilla ja kanttoreilla, Kuivaniemen rauhanyhdistysten hallitusten jäsenillä sekä lestadiolaisilla sananpalvelijoilla.
– Kyllä sitä monta kaste- vihkitoimitusta ehti Haukiputaalla kolmessakymmenessä vuodessa tehdä, totesi Timo Holma viime tapaamisessamme marraskuussa Järvenpään Ainolan Villa Kivessä. Ei tarvinnut jatkossa myöskään kysellä sukunimiä, sillä se ”näkyi naamasta” eli naamataulun kokonaisvaikutelmasta, naurahtaa Timo. Minut ja Eevankin hän vihki vuonna 1974.
Valto Kallio Pernu syntyi Iissä 24.2.1909. Valton isä, maanviljelijä Kalle Heikinpoika Pernu tunnettiin myös lautamiehenä ja herastuomarina.
Jussi Tukiainen piti 7.11. esitelmän Psyyke tilassa Kellon asukastuvalla, jonne oli kokoontunut kolmisenkymmentä kuulijaa hieman kauempaakin. Tilaisuus kuului luentosarjaan, jonka Haukiputaan taideyhdistys oli järjestänyt.
”Mikä on ume umakka, mikä on savu sakea? Olisiko soan savuja, noita vainovalkeioita? ”
Pateniemen raitti on Pateniemen koulun keräämä reitti, jossa esitellään entisen Pateniemen sahan alueen elämää ja merkittäviä kohteita. Fyysisesti reitillä on 12 historiataulua, joissa esitellään alueen historiaa ja nykypäivää. Tauluista löytyy qr-koodeja, joiden avulla voi syventää kutakin aihepiiriä. Lataamalla kännykkäänsä qr-koodiohjelman, pääsee kuka tahansa tutkailemaan tarkemmin eri aihealueita. Tällä hetkellä koodeja löytyy 17 kappaletta. Kuvien lisäksi niistä löytyy 16 videonpätkää.
Finlandia-palkinnon vuonna 2009 Uuni — romaanillaan saanut Antti Hyry syntyi Kuivaniemellä 30.10.1931. Kotitalo Ojala oli alun perin pienehkö pirtin ja kamarin käsittävä rakennus, mutta sitä laajennettiin myöhemmin.Jämsän kristilliselle kansanopistolle oli ideoitu urkujen hankintaa urkujen rakennusprojektin muodossa 1990-luvun lopussa. Antti Hyryllä ja Veikko Virtasella oli ennestään kokemusta Vantaan rauhanyhdistyksen urkurakennusprojektista. Antti Hyry oli ehdottanut, että koska tarvitaan viikonloppukursseille hyviä aiheita, niin aloitetaan urkujenrakennuskurssit. Antilla oli kokemusta urkujen suunnittelusta tietokoneen avulla.
Vuoden 1787 kartassa nykyisen Törmälän saaren eteläpuolella Haukiputaalla Kiiminkijoen kapean jokihaaran varrella näkyy olleen mylly, nimeltään Antin mylly. Jokihaaraa ei ole enää olemassa. Sen paikalla on tie. Toisen haaran, ns. Myllyhaaran puolella, Pietinsaaressakin tiedetään olleen myllyn, joka on ollut käytössä 1880-luvulle saakka.Törmälän saarella sijaitseva Jussilan mylly, nykyinen Huovelinin Mylly ja Saha, on rakennettu vuonna 1908. Rakentamiseen liittyy kuvernöörin lupa, josta selviää, että toimituskirja on tehty Haukiputaalla 29.6.1908 katselmuksessa, jonka piiri-insinööri Konrad Nordvall oli määrännyt insinööri R.Tennbergin suorittamaan.