Pel­to­hei­tot halu­taan met­sit­tää hiilinieluiksi

Pentti Runtin istuttamat kuusentaimet ovat selvinneet ensimmäisestä kesästään hyvin, sillä maanomistaja on käyttänyt runsaasti aikaa niistä huolehtiakseen muun muassa myrkyttämällä rikkaruohoja ja poistamalla niitä siimaleikkurilla. Luonnonvarakeskuksen Lasse Aro ja Metsäkeskuksen Eeva-Liisa Repo tutkiskelevat taimia, ja toteavat, että kuusi on Pohjois-Pohjanmaalla paras puulaji metsitykseen. (Kuva: Teea Tunturi)Pentti Runtin istuttamat kuusentaimet ovat selvinneet ensimmäisestä kesästään hyvin, sillä maanomistaja on käyttänyt runsaasti aikaa niistä huolehtiakseen muun muassa myrkyttämällä rikkaruohoja ja poistamalla niitä siimaleikkurilla. Luonnonvarakeskuksen Lasse Aro ja Metsäkeskuksen Eeva-Liisa Repo tutkiskelevat taimia, ja toteavat, että kuusi on Pohjois-Pohjanmaalla paras puulaji metsitykseen. (Kuva: Teea Tunturi)

25.10.2022 00:01

Kiiminki

Hut­tu­ky­lä­läi­nen Pent­ti Runt­ti on istut­ta­nut 4 700 kuusen­tain­ta enti­sel­le maa­ta­lous­pel­lol­le, joka on ollut vil­je­le­mät­tä jo jon­kin aikaa. Hän on saa­nut alu­eel­le Met­sä­hal­li­tuk­sen myön­tä­mää jou­toa­luei­den met­si­tys­tu­kea, jon­ka avul­la on tar­koi­tus lisä­tä hii­li­nie­lu­ja pel­to­hei­toil­le ja enti­sil­le tur­ve­tuo­tan­toa­lueil­le, sora­kuo­pil­le tai muil­le jou­to­mail­le. Tuki vaih­te­lee 1 000 euros­ta 2 000 euroon heh­taa­ril­ta riip­puen sii­tä, mil­lai­sel­le maal­le sitä hae­taan. Tämän kus­tan­nus­kor­vauk­sen lisäk­si maa­no­mis­ta­jal­le mak­se­taan myös hoitopalkkiota.

Poh­jois-Poh­jan­maal­la on teh­ty­jen kar­toi­tus­ten mukaan Suo­mes­sa eni­ten jou­toa­luei­ta met­si­tet­tä­väk­si. Met­si­tet­tä­vää pin­ta-alaa on kaik­ki­aan noin 17 500 heh­taa­ria, jois­ta esi­mer­kik­si Oulun alu­eel­la on noin 1 120 heh­taa­ria ja Iis­sä noin 880 hehtaaria.

Poh­jois-Poh­jan­maal­la on käyn­nis­sä Met­si­tys­tai­to-han­ke, jon­ka avul­la halu­taan aut­taa maa­no­mis­ta­jia tun­nis­ta­maan met­si­tyk­seen sopi­vat koh­teet ja met­sit­tää ne onnis­tu­nees­ti. Han­ke koko­aa maa­no­mis­ta­jil­le val­mii­ta tie­to­pa­ket­te­ja met­si­tyk­sen tuek­si, ja se jat­kuu vuo­den 2024 alkupuoliskolle.

Met­sä­kes­kuk­sel­la ja luon­non­va­ra­kes­kuk­sel­la on meneil­lään myös val­ta­kun­nal­li­nen Pel­to­hei­tot ja suon­poh­jat met­sit­tä­mäl­lä hii­li­nie­luik­si ‑han­ke, jon­ka pää­ta­voit­tee­na on tuot­taa tie­toa, jon­ka avul­la Suo­men hii­li­nie­lu­ja voi­daan lisä­tä met­sit­tä­mäl­lä tur­ve­tuo­tan­nos­ta vapau­tu­nei­ta suon­poh­jia ja heik­ko­tuot­toi­sia tai vil­je­lys­tä pois­tu­nei­ta maa­ta­lous­mai­ta talou­del­li­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ta ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä tavalla.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tut­ki­ja Las­se Aro ker­too, että met­si­tys on haas­ta­va laji, ja met­sit­tä­jän vas­tuk­si­na ovat muun muas­sa van­han pel­lon aiem­pi sie­men­pank­ki ja ravin­teet, joi­ta pel­toon on lai­tet­tu. Myös tur­ve­pel­lois­sa on omat haas­teen­sa ja niis­sä on ravin­tei­ta, jot­ka eivät ole puil­le omi­nai­sia. Suo­men met­sä­kes­kuk­sen elin­kei­no­pääl­lik­kö Eeva-Lii­sa Repo huo­maut­taa, että myös rik­ka­kas­vit sekä tuho­lai­set, jyr­si­jät ja sie­ni­tau­dit aiheut­ta­vat usein ongel­mia pel­lon metsittäjälle.

Revon mukaan maa­no­mis­ta­jat ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta met­si­tys­tues­ta ja pel­to­jen met­sit­tä­mi­ses­tä. Poh­jois-Poh­jan­maal­la jätet­ty­jä hake­muk­sia on ollut yli 290, ja ne ovat kos­ke­neet noin 1 600 heh­taa­ria. Suu­rin osa hake­muk­sis­ta on hyväksytty.

– Hake­muk­sia voi jät­tää ensi vuo­den lop­puun saak­ka. Met­si­tyk­seen varat­tu alku­pe­räi­nen raha­mää­rä ylit­tyy, mut­ta lisä­bud­je­tis­sa sii­hen varat­tiin lisää rahaa. Nykyi­sen lain puit­teis­sa ei kaik­kia jou­to­mai­ta saa­da metsitettyä.

Ilmas­to­vai­ku­tuk­sil­taan var­sin­kin tur­ve­pel­lot ja tur­ve­maat ovat tär­kei­tä, mut­ta myös muut met­si­te­tyt alat sito­vat tehok­kaas­ti hiil­tä. Pel­to­maan met­si­tys vähen­tää hii­li­pääs­tö­jä kiven­näis­maal­la vuo­sit­tain 0,2 ton­nia heh­taa­ria koh­den ja tur­ve­maal­la 2,1 tonnia/ha ensim­mäis­ten 15 vuo­den aika­na metsityksestä.

JAA TWIITTI PIN JAA