Hut­tu­ky­läs­sä nau­tit­tiin Luon­non­kuk­kien päi­väs­tä ja löy­det­tiin erikoisuus

Yhteis­poh­jois­mais­ta Luon­non­kuk­kien päi­vää vie­te­tään vuo­sit­tain juhan­nus­ta edel­tä­vä­nä sun­nun­tai­na. Kii­min­kien Luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tys ry jär­jes­ti päi­vän kun­niak­si met­sä­ret­ken mus­tik­ka­mail­le ja pien­ta­reil­le yhteis­työs­sä Hut­tu­ky­län Nuo­ri­so­seu­ra ry:n ja Oulun Seu­dun KILPI ry:n kans­sa. Tämän vuo­den tee­ma­la­ji on mus­tik­ka, joka on puo­lu­kan jäl­keen toi­sek­si tär­kein luon­non­mar­ja. Vuo­sit­tain mus­tik­kaa poi­mi­taan noin 17–18 mil­joo­naa kiloa, mikä on kui­ten­kin vain pie­ni osa koko sados­ta. Mus­tik­ka on ollut kaut­ta aikain mau­kas hyö­ty­kas­vi, jota voi käyt­tää myös elin­tar­vik­kei­den ja lan­ko­jen värjäyksessä.

Innok­kai­ta ret­ke­läi­siä ja kuk­kien tun­nis­ta­jia saa­pui Hut­tu­ky­län nuo­ri­so­seu­ran talol­le pari­sen­kym­men­tä jois­ta osa oli opas­te­tul­la ret­kel­lä ensim­mäis­tä ker­taa ja osal­le luon­non­ku­kat oli­vat jo entuu­des­taan tut­tu­ja. KILPI ry:n Yhdes­sä eteen­päin ‑han­ke kehit­tää, koor­di­noi ja edis­tää monia­lais­ta ver­kos­toi­tu­mis­ta ja yhteis­työ­tä toi­min­nan tur­vak­si. Hank­keen kil­pi­koor­di­naat­to­ri Anu Uusi­ta­lo ker­toi, että hank­kees­sa tii­vis­te­tään myös yhteis­työ­tä eri yhdis­tys­ten kans­sa ja sii­hen myös jär­jes­tet­ty met­sä­ret­ki tähtäsi.

– Eikös se ole ihan tut­kit­tu jut­tu, että jo alle puo­li tun­tia luon­nos­sa vähen­tää stres­siä ja jopa alen­taa veren­pai­net­ta. Ret­ken tar­koi­tus on ren­tou­tua luon­nos­sa, Uusi­ta­lo lisäsi.

Ret­ken oppai­na toi­mi­vat Kii­min­gin lukios­sa bio­lo­gi­aa, maan­tie­toa ja ter­veys­tie­toa opet­ta­va Eija Iisak­ka ja eme­ri­ta­pro­fes­so­ri Este­ri Ohe­no­ja.

– Jos minä en jotain tie­dä niin Este­ri kyl­lä tie­tää. Hän on itsea­sias­sa opet­ta­nut minul­le­kin bio­lo­gi­aa, Iisak­ka kertoi.

– Jos vas­taan tulee sie­niä ja halu­aa tie­tää niis­tä lisää niin voim­me yhdes­sä kat­soa nii­tä­kin, Ohe­no­ja lisäsi.

Ret­ki­kun­ta otti suun­nak­si lähi­met­sän, jos­ta jo piak­koin alkoi löy­ty­mään jo kuk­ki­neen mus­ti­kan var­pu­ja sekä pal­jon mui­ta­kin luon­non­kas­ve­ja. Iisak­ka antoi­kin ryh­mäl­le teh­tä­väk­si etsiä eri­lai­sia kuk­kia, joi­ta hänen joh­dol­laan yhdes­sä tun­nis­tet­tiin. Hän myös pal­jas­ti saa­neen­sa alu­eel­ta vii­me kesä­nä ämpä­ril­li­sen mus­tik­kaa pie­nel­tä alueelta.

– Mus­tik­ka­sa­toon vai­kut­taa moni asia. Ensin pitää sel­vi­tä kevät­hal­lo­jen läpi, jon­ka jäl­keen toi­vo­taan, että pölyt­tä­jiä riit­tää. Nyt mus­ti­kat ovat jo kuk­ki­neet, mut­ta sadet­ta ja pölyt­tä­jiä mus­tik­ka kai­pai­si, Iisak­ka kertoi.

Muka­na ret­kel­lä olleet Jen­ny, Jen­ni ja Johan­na oli­vat opas­te­tul­la ret­kel­lä ensim­mäis­tä ker­taa, vaik­ka luon­nos­sa liik­ku­mi­nen on muu­ten hyvin­kin tut­tua. Met­säs­tä siir­ryt­tiin myös pien­ta­reen puo­lel­le etsi­mään kas­ve­ja ja moni ret­kei­li­jä sai­kin ruk­sia usei­ta uusia kas­ve­ja tun­nis­tus­lis­toil­taan. Tutut sian­kär­sä­mö, mus­tik­ka, puo­luk­ka, hil­la ja met­sä­täh­ti löy­tyi­vät hel­pos­ti, mut­ta nur­mi­här­kin, tikan­kon­tin ja puna-aila­kin löy­tä­mi­nen ilah­dut­ti monia.

– Kuu­lin ihan äsket­täin, että jot­kut Kii­min­gis­sä kut­su­vat puna-ailak­kia tai­vaan avai­mek­si, jota en ole itse kos­kaan aiem­min kuul­lut, Iisak­ka sanoi.

Pien­nar­ta edet­täes­sä Iisak­ka ja Uusi­ta­lo päät­ti­vät myös näyt­tää hie­man kau­em­pa­na majai­le­van eri­koi­suu­den. Nimit­täin kos­teas­sa viih­ty­vää suo­veh­kaa löy­tyi myös lähis­töl­tä. Ret­kel­lä muka­na olleet Pent­ti ja Anne­li Moi­la­nen oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta ohja­tus­ta retkestä.

– Olem­me vael­ta­neet todel­la pal­jon poh­joi­ses­sa ja luon­nos­sa liik­ku­mi­nen on meil­le tut­tua. Tai­dan olla ainoa mies poru­kas­sa, lie­kö eivät uskal­ta­neet muut mukaan, Pent­ti Moi­la­nen naurahti.

Ret­ken ehkä yllät­tä­vin ja ilah­dut­ta­vin tapaus oli, kun mel­kein koko ret­ki­kun­ta koh­dis­ti kat­seen­sa tien­pien­ta­ree­seen, jos­sa Ohe­no­ja ker­toi näh­neen­sä kis­san­kä­pä­län. Pit­käs­sä jonos­sa kaik­ki etsi­vät kat­seel­laan kyseis­tä kas­via ja toi­vos­ta keret­tiin jo luo­pu­maan muu­ta­maan ottee­seen. Kun­nes pie­nel­lä alle neliön kokoi­sel­la alu­eel­la vas­taan tuli­kin mikäs muu­kaan, kuin etsit­ty ja toi­vot­tu kissankäpälä.

– Usko­ma­ton­ta. En ole näh­nyt yli 40 vuo­teen täl­lä alu­eel­la kis­san­kä­pä­lää. Kyl­lä Este­rin sil­mä on tark­ka, kun hän on autos­ta tämän bon­gan­nut. Ei ote­ta kas­vis­ta nyt edes näy­tet­tä, kuva­taan vain ja anne­taan sen kas­vaa, Iisak­ka sanoi.

Mel­kein kak­si tun­tia kes­tä­neen ret­ken jäl­keen aurin­gos­sa paah­tu­neil­le ret­kei­li­jöil­le tar­jot­tiin vii­le­ää juo­ta­vaa ja kuu­maa mak­ka­raa. Ret­kel­lä kerät­ty­jä kas­vi­näyt­tei­tä tut­kit­tiin vie­lä tar­kem­min Este­rin ja Eijan joh­dol­la sisä­ti­lois­sa ja KILPI ry oli pai­kal­la myös ker­to­mas­sa omas­ta toiminnastaan.

Luon­non­kuk­kien päi­vän juu­ret ovat Tans­kas­sa, jos­sa päi­vää on vie­tet­ty jo vuo­des­ta 1988 läh­tien. Suo­mes­sa päi­vä otet­tiin käyt­töön 2003 ja muis­sa poh­jois­mais­sa samoi­hin aikoi­hin. tavoit­tee­na on kas­vi­har­ras­tuk­sen ja luon­non­tun­te­muk­sen lisää­mi­nen sekä yhteis­ten luon­toe­lä­mys­ten tar­joa­mi­nen mah­dol­li­sim­man monelle.