Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.

Seu­ran­ta­lo­jen kor­jauk­siin on myön­net­ty val­tio­na­vus­tuk­sia vuo­des­ta 1978 alkaen. Suo­men Koti­seu­tu­liit­to on huo­leh­ti­nut avus­tus­ten jaka­mi­ses­ta ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön toi­mek­sian­nos­ta vuo­des­ta 2004 läh­tien. Lii­ton asian­tun­ti­jae­li­me­nä toi­mii Seu­ran­ta­loa­siain neu­vot­te­lu­kun­ta, jon­ka esi­tyk­sen perus­teel­la pää­tös avus­tus­ten jaka­mi­ses­ta teh­dään. Avus­tus­ten myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä luon­nol­li­ses­ti on, että ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö osoit­taa vuo­sit­tain tar­vit­ta­vat mää­rä­ra­hat. Mää­rä­ra­ha avus­tuk­siin vara­taan vuo­sit­tain val­tion talousarvioon.

Seu­ran­ta­lo­jen kor­jausa­vus­tuk­sil­la on tar­koi­tus säi­lyt­tää seu­ran­ta­lo­jen kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas­ta raken­nus­pe­rin­töä, mah­dol­lis­taa nii­den eri­tyis­piir­teet säi­lyt­tä­vä kor­jaa­mi­nen ja käy­tet­tä­vyyt­tä paran­ta­vat vält­tä­mät­tö­mät muu­tos­työt. Avus­tus on tar­koi­tet­tu ensi­si­jai­ses­ti perin­teis­ten, vakiin­tu­nees­sa käy­tös­sä ole­vien seu­ran­ta­lo­jen vält­tä­mät­tö­miin korjaustöihin.

Avus­tus­ta myön­net­täes­sä kiin­ni­te­tään eri­tyis­tä huo­mio­ta raken­nuk­sen kult­tuu­ri­his­to­rial­li­seen arvoon sekä kokoon­tu­mis­ti­lo­jen tar­peel­li­suu­teen alu­een väes­tön sivistys‑, har­ras­tus- ym. vapaa-ajan kan­sa­lais­toi­min­nan kan­nal­ta. Saa­duil­la avus­tuk­sil­la jär­jes­töt kun­nos­ta­vat toi­mi­ti­lo­jaan osin tal­koil­len, mut­ta palk­kaa­vat eri­tyis­tä ammat­ti­tai­toa vaa­ti­viin töi­hin ura­koit­si­joi­ta. Näin ollen kor­jausa­vus­tuk­sil­la on työ­lis­tä­vää vaikutusta.

Vii­me vuo­si­na tähän vuo­teen asti avus­tuk­sia on myön­net­ty noin 1,7 mil­joo­naa euroa vuo­sit­tain. Tänä vuon­na avus­tus­ra­haa on ope­tus- ja kul­tuu­ri­mi­nis­te­riön bud­je­tis­sa vain 450 000 euroa! Vähen­nys on jär­kyt­tä­vän suu­ri. Kysy­mys on viral­li­ses­ti jul­ki­sen talou­den tasa­pai­no­tus­toi­mis­ta. Ilmei­ses­ti val­tion­va­rain­mi­nis­te­rön sak­set ovat purreet.

Koti­seu­tu­lii­tol­ta haki täl­le vuo­del­le avus­tus­ta 281 yhtei­söä, mikä on sel­väs­ti enem­män kuin vii­me vuon­na. Koti­seu­tu­lii­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Tep­po Yli­ta­lo tote­si: ”Yhtä­lö, jos­sa mää­rä­ra­hat pie­ne­ne­vät mer­kit­tä­väs­ti ja kor­jaus­tar­ve kas­vaa, on haas­ta­va. Toi­mi­va kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta tar­vit­see vält­tä­mät­tä seu­ran­ta­lo­jen kal­tai­sia avoi­mia toi­mi­ti­lo­ja, ja monet niis­tä edus­ta­vat myös arvo­kas­ta raken­nus­pe­rin­töä. Sik­si on tär­ke­ää, että kor­jausa­vus­tus saa­daan jat­ku­maan riit­tä­väl­lä tasol­la”. Koti­seu­tu­lii­ton vuo­si­ko­kouk­sen jul­ki­lausu­mas­sa vii­me syk­sy­nä vedot­tiin avus­tus­ra­ho­jen säi­ly­mi­sen puolesta.

Poh­jois-Poh­jan­maal­la avus­tus­ta sai vain kol­me jär­jes­töä: Oulais­ten Nuo­ri­so­seu­ra ry, 10 000 euroa, Oulun­sa­lon Nuo­ri­so­seu­ra ry 10 000 euroa ja Pudas­jär­ven Puhos­ky­län Maa­mies­seu­ra ry 5 000 euroa. Toi­vot­ta­vas­ti tämän­vuo­ti­nen kor­jaus­ra­ho­jen vähen­nys jää tila­päi­sek­si lip­sah­duk­sek­si. Kenel­lä on suh­tei­ta, kan­nat­taa olla yhtey­des­sä hal­li­tus­puo­lueit­ten kansanedustajiin.

Pert­ti Huo­vi­nen, Ii