Ylikiiminki

Joo­se­pil­la hätä kädessä!

Ran­ta­poh­jas­ta 29.4.1982: Isä neu­voi pojal­leen, että kun sinä kat­se­let itsel­le­si vai­moa, niin sen pitää olla prii­maa ja sen pitää omis­taa omai­suut­ta­kin. Kovat ehot se ukko pani, miet­ti poi­ka. Poi­ka etsi sopi­vaa mini­ää isäl­leen, kun­nes ker­ran luu­li löy­tä­neen­sä sopi­van. Illal­la tytön kama­ris­sa, kun tyt­tö veti yöpu­kua pääl­le, huo­ma­si poi­ka mekon edus­tas­sa luke­van: ”Ext­ra prii­maa”. Yöl­lä tyt­tö oli kään­tä­nyt kyl­keä ja taka­na luki, että Vaa­san Höy­ry­myl­ly. Oli näet ennen vaa­te­pu­lan aika­na teh­tä­vä veh­nä­jau­ho­sä­keis­tä alus­vaat­tei­ta. Poi­ka oli hyvil­lään ja lupa­si vie­dä tytön kotiin ja sanoa isäl­le, että onhan hyvä saa­lis. E.P. Korvenkylä

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Vuot­to­jen jou­lus­sa enti­sai­ko­jen tun­nel­maa – Kou­lu­jen jou­lu­juh­lat ovat syn­nyt­tä­neet eli­ni­käi­siä muistoja

Yli­vuo­ton ja Ala­vuo­ton kylät ovat viet­tä­neet yhteis­tä jou­lu­juh­laa vuo­des­ta 2014 alkaen. Juh­la oli tämän­kin jou­lun alla tun­nel­mal­li­nen ja läm­min­hen­ki­nen ja vei osal­lis­tu­jan­sa myös mat­kal­le lap­suus­jou­lu­jen muis­toi­hin. Täl­lä ker­taa jou­lu­juh­las­sa oli muka­na noin 70 osal­lis­tu­jaa, ja pai­kal­la oli niin vau­vo­ja, lap­sia, työi­käi­siä kuin elä­kei­kään ehtineitä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kii­min­ki­jo­ki ry jou­tuu miet­ti­mään uudel­leen hal­li­tuk­sen jou­lu­lah­ja­ra­ho­jen kunnostuskohteet

Kii­min­ki­jo­ki ry sai hal­li­tuk­sel­ta 100 000 euron jou­lu­lah­ja­ra­han Natu­ra-koh­de Kii­min­ki­joen tilan paran­ta­mi­seen. Yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio ker­too, että rahoi­tus­ta oli alun perin suun­ni­tel­tu käyt­tää muun muas­sa Sor­sua­no­jan ja Olva­so­jan kun­nos­ta­mi­seen. Nyt ollaan kui­ten­kin tilan­tees­sa, jos­sa suun­ni­tel­mat pitää teh­dä uudelleen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Jou­lu­rau­ha aina­kin Pohjois-Iissä!

Ran­ta­poh­jas­ta 28.8.1980: Äiti ja isä istui­vat puu­tar­has­sa sun­nun­tai-illas­ta naut­tien. Ylä­puo­lel­la kier­te­li lok­ki ja lok­kien tapaan se yhtäk­kiä pääs­ti val­koi­sen ruik­kauk­sen ja kuin­ka olla­kaan se ruik­kaus puto­si suo­raan äidin syliin. Isä pomp­pa­si pys­tyyn ja sanoi: ”Minä juok­sen hake­maan ves­sa­pa­pe­ria.” “Mitä hul­lu­ja”, äiti muti­si itsek­seen. “Ennen kuin se ehtii tuo­da sitä pape­ria, on lok­ki len­tä­nyt jo monen kilo­met­rin pää­hän.” H.L. Oulu

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Kii­min­ki­joen valu­ma­ve­det tar­vit­se­vat toimiamme

Kii­min­ki­jo­ki on ollut lähi­his­to­riam­me ajan Perä­me­rem­me mer­kit­tä­vim­piä luon­non­ti­las­sa säi­ly­nei­tä arvo­ka­lo­jen lisään­ty­mi­sa­luei­ta. Jokeen on nous­sut kute­maan lähes kaik­ki vesis­töm­me jalo­ka­lat kuten sii­ka, har­ri, tai­men ja lohi. Lisäk­si jokeen on nous­sut run­saas­ti nah­kiai­sia. Joes­sa on asu­nut vii­me vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­le asti mer­kit­tä­vä joki­ra­pu­kan­ta. Tavan­omai­sim­mat vapa­ka­las­ta­jil­le­kin tutut kala­la­jit, kuten hau­ki, ahven, made, salak­ka, mutu, sär­ki, säy­nä­vä, sei­pi ja lah­na tart­tu­vat edel­leen hana­kas­ti pyy­tä­jien koukkuun. 


Tai­taa jo tont­tu­ja­kin vilahdella!

Ran­ta­poh­jas­ta 15.2.1979: Oli­pa reis­susäl­li men­nyt hei­koil­le jäil­le. Kuin­ka olla­kaan, hän puto­si sekaan. Tuli hätä ja reis­su­mies huusi jo vii­mein Juma­laa apuun. Kun hän lopul­ta pää­si ylös jäis­tä, hän tuu­ma­si: ”Ois­kait tuol­ta pääs­syt omin apun­sa­kin.” Samas­sa hän puto­si uudel­leen jäi­hin. Hän hädis­sään huusi: ”Etkö sinä yhtään leik­kiä ymmärrä?”

M.P. MN-Mi

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Vuo­den reh­to­ri Art­tu Park­ki­nen: Lap­si­mää­rän las­ku pakot­taa kou­lu­maa­il­man muuttumaan

Vuo­den reh­to­rik­si valit­tu Art­tu Park­ki­nen on työs­ken­nel­lyt Yli­ki­min­gin kou­lul­la jo yli 25 vuot­ta ja näh­nyt kou­lu­maa­il­man jat­ku­van muu­tok­sen. Hänen mukaan­sa ympä­röi­vän yhteis­kun­nan muu­tok­set hei­jas­tu­vat väis­tä­mät­tä myös kou­luun. Työn tah­ti on kiih­ty­nyt ja teh­tä­vien kir­jo kasvanut. 





Toi­mit­ta­jal­ta: Poh­teel­la valoa näkyvissä

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue Poh­de ei ole lain­kaan niin syväs­sä talous­kuo­pas­sa kuin moni muu Suo­men hyvin­voin­tia­lueis­ta. Syvim­mäl­lä ovat Kes­ki-Suo­mi ja Lap­pi, joil­la molem­mil­la on täl­tä ja aiem­mil­ta vuo­sil­ta hur­ja mää­rä ker­ty­nyt­tä ali­jää­mää. Jos Hel­sin­kiä ei las­ke­ta mukaan, niin Poh­de on kol­man­nek­si par­haas­sa ase­mas­sa aluei­den joukossa.