Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Rantapohja Toimitus
Lue lisääRantapohja Toimitus
Lue lisääMeeri-Tuulia ja Miika Malmberg Yli-Iistä saivat 24.8. tyttövauvan, jonka mitat olivat 3 565 grammaa ja 50,5 senttiä. Myös isosiskot Beada.…..
Lue lisääRantapohjasta 5.12.1974: Kylän kauppias yritti taivuttaa maanviljelijää ostamaan polkupyörän. “Kyllä minä mieluummin sijoittaisin rahani lehmään”, arveli isäntä. “Mutta ajatelkaapa toki”, jatkoi kauppias itsepäisesti, “miten hassulta näyttäisitte ratsastaessanne lehmällä. “En puoleksikaan niin hassulta kuin jos yrittäisin lypsää polkupyörää”, kuului vastaus. M.N. Haukipudas
Lue lisääYhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan ilmoittaa Yli-Iin Kotaselän tuulivoima-alueen osayleiskaavan vireilletulosta ja asettaa nähtäville päivitetyn osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
Lue lisääTiistai-iltana Kierikkikeskuksen aditoriossa oli mahdollista päästä kuulemaan vireillä olevan Iso Pihlajasuon tuulivoimahankkeen etenemisestä. Yleisölle esiteltiin tilaisuudessa tuulivoimapuiston kaavasuunnitelma sekä läpikäytiin…
Poisnukkuneet: Maija Liisa Järvenpää Iistä kuoli 20.8. Hän oli 88-vuotias.
Tiistaina palvelukeskus Jokirannassa asukkaat pääsivät taiteilemaan luonnonmateriaaleja hyödyntäen Niina Ahon ja Satu Suvannon ohjauksessa. Taiteilijat käyvät Jokirannan palvelukeskuksessa yhteensä kolme kertaa osana Sukupolvet Iinjoen varrella ‑taidepilottia. Suvanto kertoi pilotin olevan yksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno-hankkeista.
Yli-Iihin on viimeisten vuosien ajan suunniteltu monitoimitaloa, joka olisi kiitellysti yhdistänyt lähes kaikki Yli-Iin alueella olevat palvelut tuottajaan katsomatta. Taloon piti tulla niin ikäihmisten asumis- ja päivätoimintapalveluja, varhaiskasvatuksen kuin kirjastonkin palveluita, ja sen synergiaedut nähtiin erittäin toimivina.
Yli-Iissä ei jääty peukaloita pyörittelemään, kun kesällä huomattiin, että frisbeegolfradan rakentamiseen löytyy suhteellisen helposti tukijoita. Monet alueen yrityksistä ja yhteisöistä lähti tukemaan hanketta rahallisesti tai materiaalilahjoituksin. Vastuutahona rataa lähti rakentamaan Yli-Iin kuntalaisyhdistys, joka on myös radan omistaja. Kentän kustannusarvio on noin 12 000 euroa. Pääyhteistyökumppanina on ollut yli-iiläinen saha, JK-Wood Oy, joka lahjoitti painekyllästetyn puutavaran ja vanerit heittopaikkojen rakentamiseen.
Yli-Iin vanhan seurakuntakodin viimeinenkin seinä on nyt kaatunut. Paikalle nousee uusi seurakuntakoti, jonka on tarkoitus valmistua jo vuoden 2024 aikana. Uudisrakennuksen ja purkamisen määräraha on yhteensä noin 2 100 000 euroa.
Perhospäiväkirja on kempeleläislähtöisen, Yli-Iissäkin kieltenopettajana toimineen Sirpa Waltonin esikoisromaani nuorille ja aikuisille hyvän mielen kirjojen ystäville.
Kiimingin Alakylässä Janne ja Kaisa Isokanniainen viljelevät maata ja pitävät karjaa tilallaan jo viidennessä polvessa. Heillä on noin 40 lypsävää lehmää sekä nuorkarjaa noin 30. Peltoja on viljelyksessä noin 140 hehtaaria, joista nurmella on reilut 80 hehtaaria ja viljalla noin 40 hehtaaria. Pellot sijaitsevat pääosin pitkin Kiiminkijoen vartta Koitelista Haukiputaalle. Osa etäämmälläkin.
Yli-Iin keskustaajamassa on vastikään tehty muutoksia nopeusrajoituksiin ja poistettu kärkikolmioita. Nopeusrajoituksia on laskettu paikoin 30 kilometriin tunnissa ja sivuteiltä on poistettu kärkikolmioita. Tämä merkitsee sitä, väistämisvelvollisuus on muuttunut, kun risteyksistä on tullut tasa-arvoisia. Oikealta tulevaa on väistettävä.
Oulun kaupungin omakotitonttien syksyn haku on nyt käynnissä ja se päättyy 4.9. kello 16. Haettavana on kaikkiaan 73 omakotitonttia, joista Haukiputaan Niittyholman alueella sijaitsee kahdeksan, Holmassa yksi, Kellon Letonrannalla seitsemän, Kiimingin Kaista-ahossa kahdeksan ja Jäälissä yksi. Myös Vesalanmäellä, Korvenkylässä, Oulunsalossa, Jääkärinkankaalla ja Taskilassa on tontteja haettavana.
Porotalouden eläinkohtainen tuki on haettavissa verkkoasiointipalvelu Vipussa 15.8.–7.9.2023, kertoo Ruokaviraqsto. Porotalouden harjoittajat voivat kirjautua Vipu-palveluun verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Tekoälystä on tullut jo osa monen arkea ja se yleistyy myös opetuksessa ja erityisesti opetuksen ja opetusmateriaalien visualisoinnissa. Opetusalan ammattilaiset näkevät tekoälyn mahdollisuutena ja opettajilta odotetaan ainakin sitä, että he tietävät mitä tekoäly on ja miten sitä voi opetuksessa hyödyntää.