Ajankohtaista

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­leil­la nau­tit­tiin tans­sis­ta, yhteis­lau­lus­ta ja kos­kien kuohunnasta

Lop­puun­myy­ty Koi­te­li elää! ‑fes­ti­vaa­li rai­ka­si kos­kien kes­kel­lä lau­an­tai­na. Tänä vuon­na artis­ti­kat­taus oli täyn­nä suo­sit­tu­ja ja odo­tet­tu­ja artis­te­ja, ja pai­kal­le saa­pui vähin­tään yhtä pal­jon tie­tyn yhtyeen fane­ja kuin vain Koi­te­lin kau­neut­ta fii­lis­te­le­mään saa­pu­nei­ta festarivieraita.

Lue lisää

Val­lan­ku­mous­ta ja uusia tuulia

Hau­ki­pu­taan Työ­väen­näyt­tä­mö (HTN) esit­tää vie­lä elo-syys­kuun vaih­tees­sa kevääl­lä ensi-iltan­sa saa­nut­ta musi­kaa­li­aan Luo­ka­ton, val­la­ton val­lan­ku­mous. Näy­tök­set ovat Teat­te­ri­kuo­pal­la Hau­ki­pu­taal­la ja Oulus­sa Valve-salissa.


Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen varrella

Vuo­den 1787 kar­tas­sa nykyi­sen Tör­mä­län saa­ren ete­lä­puo­lel­la Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen kapean joki­haa­ran var­rel­la näkyy olleen myl­ly, nimel­tään Antin myl­ly. Joki­haa­raa ei ole enää ole­mas­sa. Sen pai­kal­la on tie. Toi­sen haa­ran, ns. Myl­ly­haa­ran puo­lel­la, Pie­tin­saa­res­sa­kin tie­de­tään olleen myl­lyn, joka on ollut käy­tös­sä 1880-luvul­le saakka.Törmälän saa­rel­la sijait­se­va Jus­si­lan myl­ly, nykyi­nen Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha, on raken­net­tu vuon­na 1908. Raken­ta­mi­seen liit­tyy kuver­nöö­rin lupa, jos­ta sel­vi­ää, että toi­mi­tus­kir­ja on teh­ty Hau­ki­pu­taal­la 29.6.1908 kat­sel­muk­ses­sa, jon­ka pii­ri-insi­nöö­ri Kon­rad Nord­vall oli mää­rän­nyt insi­nöö­ri R.Tennbergin suorittamaan.



Päin punais­ta­ko

Oulun seu­dul­le on siu­naan­tu­nut täl­le kesäl­le niin pal­jon eri astei­sia tie­re­mont­te­ja, että tus­kin kukaan on jää­nyt niil­tä pait­si. Hyvä niin, sil­lä vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten tun­tui, että tien­pa­ran­nus­ra­hat Poh­jois-Suo­meen ovat aivan uto­pis­ti­nen ajatus.


Tie­to­vi­sa 13.8.2019

Kysymykset1. Pala­vaa vet­tä ‑nimi­nen bii­si oli 14 viik­koa radioi­den soit­to­lis­to­jen ykkö­se­nä. Kuka sen laulaa?2. Min­kä elo­ku­va­sar­jan nimik­ko­roo­lis­ta Joel Rin­ne muis­te­taan erityisesti?3. Mikä on toi­sek­si nopein kil­pauin­ti­tyy­li vapaa­uin­nin jälkeen?4. Mis­tä Poh­jois-Poh­jan­maan kun­nas­sa toi­mii Suo­men Sie­men­pe­ru­na oy ‑nimi­nen yritys?5. Mikä on tam­bu­ra? a) asus­te, b) etei­nen, c) astia, d) soitin6. Maa­il­man laa­jin sisä­maa­val­tio vaih­toi hil­jak­koin pää­kau­pun­kin­sa nimen Nur Sul­ta­nik­si. Mikä val­tio ja mikä oli enti­nen pääkaupunki?7. Mis­sä kau­pun­gis­sa Brys­se­lin ohel­la kokoon­tuu euro­par­la­ment­ti viikoittain?8. Min­kä Poh­jois­maan nuo­ret juo­vat alko­ho­lia a) eni­ten? b) vähiten?9. Mitä tar­koit­taa skot­ti­lais­ten nimien alus­sa Mc?10. Mikä oli ylei­sin teloi­tus­vä­li­ne Suo­mes­sa 1600–1700-luvuilla? a) kir­ves, b) miek­ka, c) tei­li­pyö­rä, d) hirttoköysi


Vaa­ra­ti­lan­tei­ta tietyömaalla

Kii­min­gin ja Yli-Iin väli­sel­lä maan­tiel­lä 849 on menos­sa mit­ta­vat tie­työt, jot­ka hait­taa­vat ja hidas­ta­vat lii­ken­net­tä. Käy­tös­sä on lii­ken­ne­va­lo­ja, sil­la pai­koin ajet­ta­va­na on vain yksi kais­ta. Alu­eel­la on myös lii­ken­tee­noh­jaus­ta, jot­ta lii­ken­ne sujui­si turvallisesti.