Nuoret

Hau­ki­pu­taan kou­lun 7e kokei­li eri­lai­sia runon kei­no­ja, esi­mer­kik­si elol­lis­ta­mis­ta ja kuva­ru­noi­lua. Myös perin­tei­nen rii­mit­te­ly sai luo­kas­sa val­lan kokei­lun aika­na. Aihe oli täy­sin vapaa. Pää­asia oli, ettei kukaan aja­tel­lut, ettei osai­si runoil­la. Täs­sä luo­kan runosatoa.

Aurin­ko kuun­te­lee sinua,

kun puhua päl­pä­tät kir­ja­si sivua.

Jos nuk­kuu jos­kus tai­vas alla,

ois hyvä et tai­vas ei räy­häis kar­hun lailla.

Kun tark­kaan kuun­te­let liplatusta,

saa­tat kuul­la kuinka

alkaa puro puhel­la viisauksia.

Myrs­ky­sääl­lä, tai­vas koval­la päällä

kau­pun­ki kuis­kii tätä,

älä len­toon läh­de täältä.

Kun runoi­li­ja tuntematon,

ran­do­mia latelee.

Syn­tyy runo tällainen,

ei hän muu­ta keksinytkään.

Jou­dun mene­mään joka päi­vä kou­luun — ei ole väliä haluan­ko vai en. Samaan aikaan Afga­nis­ta­nis­sa tytöt eivät pää­se kou­luun, vaik­ka haluai­si­vat. Suo­mes­sa on pakol­li­nen oppi­vel­vol­li­suus, mut­ta onko se enem­män­kin etuoi­keus kuin velvollisuus?

Noin tuhan­nen oppi­laan kou­lus­sa täy­tyy tie­ten­kin olla jär­jes­tys­tä ja ran­gais­tuk­sia, jos jär­jes­tys­tä riko­taan. Mie­les­tä­ni kui­ten­kin jär­jes­tys­sään­nöt Hau­ki­pu­taan kou­lus­sa ovat jol­la­kin tasol­la vähät­te­le­viä ja jois­tain koh­din täy­sin aiheet­to­mia. Haluan ajaa täl­le muutosta!