Kesäl­lä tulee kulu­neek­si kak­si vuot­ta pap­pa­ni pois­me­nos­ta. Pap­pa sai läh­teä rau­has­sa, läheis­ten val­voes­sa hänen vuo­teen­sa vierellä.

Moni meis­tä on jo lap­ses­ta läh­tien teh­nyt työ­tä ansai­tak­seen jota­kin. Yleen­sä tuos­ta teh­dys­tä työs­tä saa pal­kak­si eli ansiok­si rahaa, jos­kus jota­kin muu­ta tar­peel­lis­ta. Kas­vam­me työn­te­koon ja sit­ten teem­me työ­tä niin kau­an kuin ter­veyt­tä annetaan.

Vii­me vii­kol­la 21.1. jul­kais­tiin Oulun pal­ve­lu­verk­koe­si­tys. Se perus­tuu kol­meen vuon­na 2025 laa­dit­tuun sivis­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den pal­ve­lu­verk­koa kos­ke­vaan eril­lis­sel­vi­tyk­seen sekä jokais­ta vas­tuu­aluet­ta kos­ke­vaan palveluverkkoselvitykseen.

Oulun Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki 2026 säke­nöi­vä start­ti koet­tiin vii­me vii­kon­lo­pun aika­na. Ava­jais­fes­ti­vaa­lioh­jel­mas­sa oli muun muas­sa kon­sert­te­ja, valo­tai­det­ta, tans­sia, valo­ku­va­näyt­te­ly, kuva­tai­det­ta ja saa­me­lai­soop­pe­ran maa­il­man ensi-ilta sekä torin avajaishuipentuma. 

Ensi sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­ti on Johan­nek­sen evan­ke­liu­min nel­jän­nes­sä luvus­ta jakeis­sa 39–42. Se vie mei­dät Sykar-nimi­sen Sama­rian kau­pun­gin Jaa­ko­bin kai­vol­le. Jee­sus istui kai­vol­la, kun sin­ne saa­pui nai­nen, jon­ka elä­mä oli täyn­nä särö­jä ja häpe­ää. Hän tuli veden­ha­kuun päi­vän kuu­mim­paan aikaan, ehkä vält­tääk­seen muita.

Kun on kyl­mä ja pale­lee, on kii­re. Ei ole varaa vete­leh­tiä. Jos­tain täy­tyy löy­tää läm­min tur­va. On olta­va suun­ni­tel­ma ja vakaa aiko­mus sin­ne pääsemiseksi.

Olen ollut val­tuu­tet­tu­na nyt puo­li vuot­ta, ja yksi asia on kir­kas­tu­nut enem­män kuin mikään muu: kun­ta­po­li­tiik­ka ei tapah­du vain kokous­huo­neis­sa. Se tapah­tuu arjes­sa. Kau­pan käy­tä­vil­lä, kylä­ta­pah­tu­mis­sa, kou­lun pihal­la ja kah­vi­pöy­dis­sä. Niis­sä het­kis­sä ihmi­set ker­to­vat, mikä toi­mii, mikä huo­let­taa ja mitä he toi­vo­vat tulevaisuudelta.