Oulun päät­tä­jäl­tä: Kas­vua ja menes­tys­tä ei raken­ne­ta ilman palveluita

Oulun talous­ar­vion 2027 ja talous­suun­ni­tel­ma 2028–2029 on par­hail­laan luot­ta­mus­hen­ki­löil­lä työs­tö­vai­hees­sa. On hyvä muis­taa, että talous­ar­vio ja talous­suun­ni­tel­ma ovat muu­ta­kin kuin pelk­kiä nume­roi­ta ja tau­lu­koi­ta. Ne ker­to­vat sii­tä mil­lais­ta kau­pun­kia haluam­me rakentaa.

Kau­pun­gin tule­vien vuo­sien inves­toin­tioh­jel­ma on mit­ta­va, noin 680 mil­joo­naa euroa, samal­la kun 2027 talous­ar­vio on ali­jää­mäi­nen. Toki suun­nit­te­lu­kau­den ede­tes­sä nousem­me alhos­ta ja pää nousee pinnalle.

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa huo­mio kiin­nit­tyy usein vel­kaan. Se on toki ymmär­ret­tä­vää, sil­lä vel­ka on aina tule­vai­suu­del­ta lai­nat­tua rahaa. Mut­ta yhtä tär­ke­ää on poh­tia, mitä täl­lä rahal­la saa­daan aikaan. Kau­pun­ki ei elä inves­toin­neis­ta, vaan ihmi­sis­tä. Sik­si talou­den tar­kas­te­lus­sa kes­kei­seen ase­maan nouse­vat myös pal­ve­lut ja pal­ve­lu­verk­ko johon inves­toin­neil­la myös voi­daan vaikuttaa.

Pal­ve­lu­verk­ko ei tar­koi­ta ainoas­taan raken­nuk­sia. Se tar­koit­taa toki ter­vei­tä kou­lu­ja, ‑päi­vä­ko­te­ja, ‑kir­jas­to­ja, ‑lähi­lii­kun­ta­paik­ko­ja ja lähi­pal­ve­lu­ja, joi­den varaan arkem­me raken­tuu. Kau­pun­gin väes­tö kas­vaa ja alu­eet kehit­ty­vät eri tah­tiin, verk­koa ja pal­ve­lui­ta on arvioi­ta­va jatkuvasti.

Muu­tok­sia tar­vi­taan, mut­ta nii­den läh­tö­koh­ta­na tulee olla asuk­kai­den pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­nen, ei pelk­kä sääs­tö­ta­voi­te. Pal­ve­lut eivät saa kara­ta koh­tuut­to­man kauas.

Olem­me vii­me vuo­si­na käy­neet pal­ve­lu­verk­koa kos­ke­via kes­kus­te­lu­ja ja teh­neet pää­tök­siä, jois­sa oikeu­te­tus­ti on herän­nyt huo­li lähi­pal­ve­luis­ta ja nii­den tule­vai­suu­des­ta. Huo­li on mie­les­tä­ni aiheel­li­nen. Kau­pun­gin veto­voi­ma ei syn­ny yksin suu­ris­ta inves­toin­neis­ta tai näyt­tä­vis­tä hank­keis­ta. Se syn­tyy sii­tä, että lap­si­per­he kokee kou­lun ole­van mah­dol­li­sim­man lähel­lä, ikäih­mi­nen saa pal­ve­lut ja asui­na­lue säi­lyy elin­voi­mai­se­na ja turvallisena.

Talous­ar­vion suu­rin haas­te onkin tasa­pai­no. On huo­leh­dit­ta­va kau­pun­gin kil­pai­lu­ky­vys­tä ja inves­toin­neis­ta, mut­ta samal­la on var­mis­tet­ta­va, että pal­ve­lut eivät kar­kaa lii­an kau­as ihmi­sis­tä. Jos tar­kas­te­lem­me pal­ve­lui­ta vain eurot edel­lä, saa­te­taan sääs­tää yhdes­sä koh­taa mut­ta menet­tää samal­la viih­ty­vyyt­tä, hyvin­voin­tia ja vetovoimaa.

Risto Päkkilä.

Ris­to Päkkilä.

Myön­teis­tä talous­ar­vios­sa ja talous­suun­ni­tel­mas­sa on, että pys­tym­me pitä­mään kun­nal­lis­ve­ron ennal­laan. Se antaa koti­ta­louk­sil­le vakaut­ta aika­na, jol­loin elin­kus­tan­nuk­set ovat edel­leen monil­le haas­te. Vero­jen pitä­mi­nen ennal­laan kui­ten­kin koros­taa enti­ses­tään, tar­vet­ta teh­dä vii­sai­ta ja vai­kut­ta­via pää­tök­siä kos­ki­vat­pa ne inves­toin­te­ja tai palveluita.

Poh­joi­sen vetu­rin Oulun tule­vai­suus ei rat­kea sil­lä, kuin­ka pal­jon vel­kaa ote­taan tai kuin­ka mon­ta raken­nus­ta perus­kor­ja­taan tai raken­ne­taan. Tule­vai­suus rat­ke­aa sil­lä, että onnis­tu­taan­ko yhdis­tä­mään vas­tuul­li­nen talous ja toi­mi­vat lähipalvelut.

Kau­pun­kim­me­kin voi kas­vaa ja menes­tyä vain, jos ihmi­set koke­vat sen hyväk­si pai­kak­si asua, teh­dä työ­tä, yrit­tää ja kas­vat­taa lapsia.

Ris­to Päk­ki­lä, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta