Yleisö

Kui­tu­hamp­pu moni­puo­lis­tai­si huo­mi­sen maataloutemme

Joka­päi­väi­nen elä­mäm­me perus­tuu pait­si lei­pään myös kui­tuun. Pukeu­dum­me tro­pii­kis­sa kas­va­te­tus­ta puu­vil­las­ta val­mis­tet­tui­hin vaat­tei­siin. Tilaam­me kar­ton­ki­pak­kauk­sis­sa tal­vi­ruo­kaa. Luem­me sel­lu­kui­tuun poh­jau­tu­via sano­ma­leh­tiä. Tar­vit­sem­me kui­tu­pe­räi­siä nenä­lii­no­ja ja vessapaperia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Teräs­ris­tik­ko­sil­to­jen liik­keet Yli-Iis­sä ja Pudasjärvellä

Ran­ta­poh­jas­sa on herän­nyt kiin­nos­tus­ta ‑70 luvul­la tapah­tu­neit­ten sil­to­jen siir­rois­ta. Minut Itse­ni­kin herät­ti tv-doku­ment­ti ”Akat asial­la”, jos­sa ker­rot­tiin mm. Siu­ruan­joel­ta Yli-Iis­tä Isoon­ky­röön siir­re­tys­tä teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Sil­ta oli kak­sio­sai­nen, Vir­heel­lis­tä tie­tys­ti oli tuo nelos­ties­tä mai­nin­ta, mut­ta komeal­ta­han se kuu­los­ti ”nelos­tie Yli-Iis­sä”. Kyl­lä­hän se toi­nen pää sil­las­ta tääl­tä Isoon­ky­röön siir­ret­tiin, tähän minä­kin pää­dyin omis­sa tie­dus­te­luis­sa­ni. Sil­ta on ris­tit­ty Akkaan Sillaksi.

Lue lisää

Lisää sil­ta­ha­vain­to­ja

Ran­ta­poh­jas­sa 13. hel­mi­kuu­ta oli Kes­kus­te­lem­me ‑pals­tal­la kir­joi­tuk­se­ni Yli-Iin sil­lan osat Isos­sa­ky­rös­sä ja Kii­min­gis­sä. Ran­ta­poh­jas­sa 22. hel­mi­kuu­ta oli teks­ta­ri nimi­mer­kil­lä Sil­ta­vah­ti, joka muis­te­li, että Ala­ky­län sil­ta on van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kurenalta.

Lue lisää

Teks­ta­rit

Sinul­le nimi­merk­ki Hätä­jar­rut­ta­ja. Ole onnel­li­nen. Meil­lä Pate­las­sa aura­taan ris­teys­lu­met portille.

Lue lisää

Muu­ta­ma tosia­sia Iin tiejärjestelyistä

Nelos­tien lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt Iin koh­dal­la ovat taas nous­seet enem­män esil­le joh­tuen ehkä Iin kun­nan­joh­ta­jan ohi­tus­ties­tä esit­tä­mis­tä asiois­ta Ran­ta­poh­jas­sa 16.1.2024.


Teks­ta­rit

Ran­ta­poh­jas­sa 13.2. kir­joit­ti nimi­merk­ki L.S. Siu­ruan­joen van­has­ta teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Toi­nen puo­lis­ko on tosi­aan Ete­lä-Poh­jan­maal­la, mut­ta Ala­ky­län sil­ta on muis­taak­se­ni van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kure­nal­ta. Sen huo­maa sii­tä­kin, että Ala­ky­län sil­ta on kak­si­kais­tai­nen toi­sin Siu­ruan­joen sil­ta, joka oli kapea ja yksikaistainen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Ikään­ty­mi­nen, ter­veys ja yhteiskunta

Kuu­lin “hevos­mies­ten tie­to­toi­mis­tos­ta”, että tämän päi­vän 80-vuo­ti­aat vas­taa­vat kun­nol­taan 1960-luvun 60-vuo­tiai­ta. Pitä­nee­kö tuo paik­kaan­sa, mut­ta ihan oikeas­ti­kin tilas­tot ker­to­vat mei­dän suo­ma­lais­ten eli­niän nous­seen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen noin 20 vuot­ta. Toden­nä­köi­ses­ti tämän päi­vän vau­vat saat­ta­vat siis elää jopa sata­vuo­tiaik­si. Kaik­ki edel­lä­ole­va vain ker­too, että mei­tä ikäih­mi­siä on tule­vai­suu­des­sa suh­teel­li­ses­ti koko väes­tös­tä entis­tä enemmän.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mis­sä saa ajaa kelkalla?

Moot­to­ri­kelk­kai­li­jat käyt­tä­vät kevyen lii­ken­teen Vii­kin ali­kul­ku­tun­ne­lia (Hau­ki­pu­taan kes­kus­taa­ja­man ete­lä­puo­lel­la, Lid­lin lähel­lä) pääs­täk­seen aja­maan Hau­ki­pu­taan­tien jom­mal­le kum­mal­le puo­lel­le. Vaa­ra­ti­lan­tei­ta syn­tyy muul­le kevyel­le lii­ken­teel­le. Lisäk­si lähel­lä on myös lin­ja-auto­py­säk­ki, jol­ta pur­kaan­tuu käve­li­jöi­tä. Onnek­si mitään ei ole sattunut. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Haa­veil­laan – Ii 650

Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on vai­kea laji. Muu­tos­vas­ta­rin­nas­ta huo­li­mat­ta saa jokai­nen toki haa­veil­la eli visioi­da. Vii­me viik­ko­jen kir­joi­tuk­set Ran­ta­poh­jas­sa olkoot hyvä kes­kus­te­lun alku Iin kehit­tä­mi­ses­tä ja sen suun­nas­ta, myös val­lan kam­ma­rei­den ulko­puo­lel­la. Halusim­me tai emme, kaa­voi­tus ja maa­pal­lon raken­ta­mi­nen ohjaa­vat kun­tien ja asuk­kai­den tule­vai­suu­den suuntaa.



Ohit­taa­ko nelos­tie Iin?

Nelos­tien lin­jaus, ns. Iin ohi­tus­tie, on puhut­ta­nut iiläi­siä jo neli­sen­kym­men­tä vuot­ta. Itse­kin olen otta­nut aktii­vi­ses­ti osaa kes­kus­te­luun ensin kan­sa­lai­sak­tii­vi­na, sit­tem­min kun­ta­päät­tä­jä­nä. Asian his­to­ria on ollut siis pit­kä ja vai­he­ri­kas. Ja tämä on aiheut­ta­nut han­ka­luuk­sia kun­nan maan­käy­tön suunnittelulle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Yli-Iin sil­lan osat Isos­sa­ky­rös­sä ja Kiimingissä

Akat asial­la on Yle Aree­nas­sa ole­va his­to­ria­do­ku­ment­ti. Ohjel­mas­sa ker­ro­taan Ison­ky­rön Ulvi­lan kylän tal­koo­hank­keis­ta, jois­sa kylän koh­dal­le saa­tiin nais­ten aloit­tees­ta raken­ne­tuk­si Kyrön­joen ylit­tä­vä puk­ki­sil­ta vuon­na 1947. Jäi­den­läh­dön aikaan puk­ki­sil­ta vaa­ti vuo­sit­tain pur­ka­mi­sen ja jäl­leen uudel­leen kasaa­mi­sen, kun joki oli vapau­tu­nut jäistä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Hil­jais­ta kauneutta

Meil­lä poh­jo­las­sa tar­jo­aa luon­to näin tal­vel­la siner­tä­vän hämä­rän, val­kei­den lumi­ki­nos­ten ja väl­keh­ti­vän kuu­ran koris­te­le­mien pui­den kes­kel­lä ihail­ta­vak­sem­me tai­det­ta ilman eril­lis­tä kat­se­lu­mak­sua. Herk­kä kau­neus ei näy kau­pun­kien valo­me­ren kes­kel­lä eikä päi­väl­lä vir­ka-aika­na. Näi­tä elä­myk­siä voi kokea vain maa­seu­dul­la, alueil­la, jois­sa katu­va­lot eivät loi­mo­ta öiseen aikaan, eikä lii­ken­ne rul­laa pit­kin hil­jais­ta kylätietä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Toi­veis­sa Iin ohitustie

Otsi­kol­la Ii ensin kir­joi­tel­tiin 1. hel­mi­kuu­ta Ran­ta­poh­jas­sa. Käy­tän­tö­hän näyt­tää, että Iin päät­tä­jät ovat huo­len pitä­neet sii­tä, ettei ole huo­mioi­tu muu­ta kuin just se paha­nen kes­kus­taa­ja­ma, näet Iin kun­ta käsit­tää mon­ta kylää, jois­sa on vah­vaa poten­ti­aa­lia ja joka jää napaan­sa tui­jot­ta­jil­la koko­naan huo­miot­ta ja joka puo­lus­taa nope­aa uuden ohi­tus­tien rakentamista.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Koh­ta koli­see ris­teyk­sis­sä, jol­lei­vät ura­koit­si­jat ala per­ka­ta pois näky­vyy­den peit­tä­viä lumi­val­le­ja. Kuka mak­saa mah­dol­li­sen vahingon?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mik­si pitää äänes­tää toi­se­na vaalipäivänä?

Sik­si, että tul­lak­seen vali­tuk­si pre­si­dent­tieh­dok­kaan on saa­ta­va yli puo­let anne­tuis­ta äänis­tä. Nyt käy­dyis­sä vaa­leis­sa tämä ehto ei täyt­ty­nyt. Niin­pä Suo­men sään­tö­jen mukaan kak­si eni­ten ääniä saa­nut­ta jat­kaa kil­pai­lua. Jos hei­dän jou­kos­sa ei ole äänes­tä­jän omaa ehdo­kas­ta, hän voi kat­ke­roi­tu­nee­na vetäy­tyä syr­jään, mikä ei ole oikein.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus