Muu­ta­ma tosia­sia Iin tiejärjestelyistä

Nelos­tien lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt Iin koh­dal­la ovat taas nous­seet enem­män esil­le joh­tuen ehkä Iin kun­nan­joh­ta­jan ohi­tus­ties­tä esit­tä­mis­tä asiois­ta Ran­ta­poh­jas­sa 16.1.2024.

Aihe on saa­nut aikaan kir­joit­te­lua puo­les­ta ja vas­taan. Muun muas­sa kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Tei­jo Lie­des otti asi­aan kan­taa 13.2.2024. Jou­ko Häy­ry­nen visioi laa­jas­ti Iin kun­nan 650-juh­la­vuo­den tun­nel­mis­sa 14.2.2024, mis­sä myös ker­rot­tiin ohi­tus­tien vaih­toeh­to­jen tuo­mis­ta muu­tok­sis­ta nykytilanteeseen.

Edel­lä mai­nit­tu­jen kir­joit­ta­jien kan­na­no­tois­sa yhteis­tä on se, että niis­sä maa­lail­laan ohi­tus­tien posi­tii­vi­set sei­kat ja nykyi­sel­le pai­kal­le jätet­tä­vän tien nega­tii­vi­set sei­kat sekä ylei­ses­ti ottaen Iin tule­vai­suus kovin isol­la pens­se­lil­lä. Kir­joi­tuk­sis­ta puut­tuu kon­kreet­ti­set fak­tat, joi­ta uudet, tule­vat tie­jär­jes­te­lyt tuo­vat mukanaan.

Ennen kuin kun­nan­val­tuus­to teki aika­naan ohi­tus­ties­tä pää­tös­tä, kuu­luin työ­ryh­mään, mis­sä poh­dit­tiin nelos­tien pitä­mis­tä nykyi­sel­lä pai­kal­laan. Muka­na oli­vat mm. sil­loi­nen kun­nan­joh­ta­ja ja Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen sil­loi­nen suunnittelupäällikkö.

Pala­ve­reis­sa käy­tiin huo­mat­ta­vas­ti yksi­tyis­koh­tai­sem­min raken­ta­mis­ta läpi, jos lii­ken­ne kul­ki­si edel­leen nykyi­sel­lä pai­kal­la. Asias­sa paneu­dut­tiin sel­väs­ti detal­ji­koh­tai­sem­paan tar­kas­te­luun, kuin mitä sii­hen asti mikään taho oli esittänyt.

Sil­ta­suun­nit­te­lu­toi­mis­to Pon­via Oy oli teh­nyt tar­kis­tuk­sia mm. sii­hen, että mah­tuu­ko nykyis­ten Iijoen ylit­tä­vien sil­to­jen ja nii­den vie­res­sä ole­vien kevyen­lii­ken­teen­sil­to­jen väliin uusia sil­to­ja. Tar­kis­tus osoit­ti, että hyvin mahtuu.

Tämän lisäk­si oli ja on edel­leen tie­dos­sa, että tie­a­lu­een leveys kapeim­mas­sa eli kes­kus­taa­ja­man koh­dal­la on noin 50 met­riä. Muu­al­la leveyt­tä on sel­väs­ti enemmän.

Leveyt­tä oli ja on siis edel­leen riit­tä­väs­ti nelos­tien pitä­mi­seen nykyi­sel­lä pai­kal­la ja tar­vit­taes­sa melun kul­keu­tu­mi­nen lähia­lu­eel­le estet­täi­siin ään­tä absor­boi­val­la meluesteellä.

Tar­vit­ta­vat ram­pit sijoi­tet­tai­siin sel­lai­siin paik­koi­hin, joi­hin ne jär­ke­väs­ti mah­tui­si­vat. Täs­sä tar­kem­mas­sa tar­kas­te­lus­sa ei jou­dut­tu pur­ka­maan yhtään raken­nus­ta, vaan nykyi­nen tie­a­lue riit­ti tar­vit­ta­viin toi­men­pi­tei­siin. Ehkä maa-aluei­den luo­vu­tuk­sia tuli­si, mut­ta kir­joi­tuk­sis­sa esi­te­tyt 23 talon ja 13 lii­ke­ra­ken­nuk­sen purut eivät toteutuisi.

Uusia rin­nak­kais­tei­tä tuli­si var­maan jon­kin ver­ran, mut­ta hyvin pit­käl­le nii­den­kin osal­ta voi­tiin käyt­tää nykyis­tä paikallistieverkkoa.

ELY:n suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö oli asi­aa sel­vit­tä­nyt Väy­lä­vi­ras­tos­ta ja ohjeis­tus oli, että jos nykyi­sel­le pai­kal­le saa­daan suun­nit­te­lu­no­peu­dek­si 80 km/h, niin sil­loin myös Väy­lä­vi­ras­to näyt­tää vih­re­ää valoa tien pitä­mi­sel­le nykyi­sel­lä paikalla.

Näi­den tie­to­jen perus­teel­la todet­tiin, että tek­ni­ses­ti tien säi­lyt­tä­mi­nen sii­nä on täy­sin mah­dol­lis­ta. Kysees­sä oli­si kes­ki­kai­teel­li­nen neli­kais­tai­nen tie, jon­ka koko­nais­le­veys oli­si noin 18 met­riä. Lisäk­si tien sivu­luis­kat vie­vät muu­ta­man met­rin puo­lel­taan tilaa, mut­ta koko­nai­suu­des­saan tila riit­täi­si. Ramp­pi­ra­ken­tei­den jär­ke­väl­lä sijoit­te­lul­la nekin saa­tai­siin hyvin toteutettua.

Pala­ve­reis­sa val­lit­si näke­mys, että asia oli­si rat­kais­tu ja tie pyri­tään pitä­mään nykyi­sel­lä paikalla.

Noi­den tar­kas­te­lu­jen jäl­keen sil­loi­set kun­nan­val­tuu­te­tut halusi­vat kui­ten­kin, että ohi­tus­tie oli­si parem­pi vaihtoehto.

Kun­ta­lai­set perus­te­li­vat kan­taan­sa leh­tien pals­toil­la mm. sil­lä, että nykyi­nen tie on ollut tuol­la pai­kal­la niin kau­an, että kyl­lä se jou­taa jo muualle.

En tie­dä, mil­lä perus­teel­la val­tuu­te­tut hen­ki­lö­koh­tai­sen pää­tök­sen­sä teki­vät, mut­ta sil­loin medias­sa ole­vat kom­men­tit kuvaa­vat mie­les­tä­ni hyvin ehkä myös itse pää­tök­sen­te­koa, kos­ka ne teh­tiin hyvin pit­käl­le tun­ne­poh­jal­la ilman tar­kem­pia sel­vi­tyk­siä kai­kis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Lisäk­si pää­tök­sen­te­koon saat­toi vai­kut­taa myös val­tuu­tet­tu­jen sil­loi­nen asuin­paik­ka. Vaa­ka­ku­pis­sa ei pai­na­nut mitään esi­mer­kik­si Iin kun­nan toi­mes­ta aiem­min teet­tä­mä ulko­puo­li­sen tahon suo­rit­ta­ma tut­ki­mus lii­ken­teen tuo­mis­ta eurois­ta kun­nal­le ja kun­nan asuk­kail­le. Tulos oli rahal­li­ses­ti merkittävä.

Lisäk­si on huo­mio­nar­vois­ta, että kai­kis­sa vaih­toeh­dois­sa puhut­tiin pel­käs­tään val­tiol­le tule­vis­ta raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta. Kukaan ei esit­tä­nyt Iin kun­nal­le syn­ty­viä kus­tan­nuk­sia eri vaih­toeh­dois­sa ja juu­ri se asia oli­si ollut ehkä yksi tär­keim­mis­tä asiois­ta sii­nä tilan­tees­sa. Mie­les­tä­ni viran­hal­ti­joi­den oli­si pitä­nyt kus­tan­nuk­set tuol­loin sel­vit­tää ja esit­tää. Oli­si­ko nyt vii­meis­tään sen aika?

Kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja tuo uute­na asia­na esil­le Suo­men tur­val­li­suus­po­liit­ti­sen tilan­teen. Miten se vai­kut­taa ohi­tus­tien raken­ta­mi­seen, kun nykyi­nen­kin väy­lä tai­taa täyt­tää sil­le tar­vit­ta­van vaa­ti­muk­sen? Sen sijaan, jos raken­ne­taan esi­mer­kik­si ratayh­teys Suo­mes­ta Nor­jaan, se lisää huol­to­var­muut­ta ja paran­taa tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta tilan­net­ta, mut­ta Iin koh­dal­la tien sijain­nil­la ei tai­da olla mitään teke­mis­tä sen kanssa.

Mie­les­tä­ni on tyh­myyt­tä olla hyö­dyn­tä­mät­tä nykyis­tä tie­tä ja sen tie­a­luet­ta, kun tila sii­hen on todet­tu riit­tä­väk­si ja se on ehdot­to­mas­ti Iin kun­nan kan­nal­ta hal­vin rat­kai­su. Se on myös luon­no­nar­vo­jen mukai­nen rat­kai­su. On myös huo­mioi­ta­va, että jos uusi väy­lä raken­ne­taan, niin kaik­ki yri­tyk­set ja asuk­kaat halua­vat uuden tien vie­reen. Se ei kuu­los­ta kovin jär­ke­väl­tä ver­rat­tu­na nykyi­seen val­mii­seen tilan­tee­seen, jos­sa jo ollaan lähel­lä pää­väy­lää. Ohi­tus­tiel­lä ja junien pysäh­ty­mi­sel­lä Iin ase­mal­la ei tai­de­ta saa­da mitään jär­ke­vää syner­gi­aa, kun tuol­la koh­taa ohi­tus­tien nopeus­ra­joi­tus on vähin­tään 100 km/h, ehkä 120 km/h. Aina­kin melusaas­tet­ta on kyl­lä tie­dos­sa sil­le alu­eel­le. Mie­les­tä­ni, joka vähän­kään puo­lus­taa luon­toar­vo­ja ja sen moni­nai­suut­ta, ei voi olla perus­tel­lus­ta syys­tä ohi­tus­tien kannalla.

Mie­les­tä­ni kysy­mys on tah­to­ti­las­ta. Nykyis­tä tie­tä on mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la ja raken­taa, vaik­ka pät­kä ker­ral­laan lopul­li­sek­si neli­kais­ta­tiek­si. Se on jär­ke­vää raken­ta­mis­po­li­tiik­kaa kun­nan kan­nal­ta, kos­ka sil­le tule­vat kus­tan­nuk­set voi­daan jakaa pitem­mäl­le ajanjaksolle.

Lopuk­si tuon esil­le yhden hyvän esi­mer­kin vas­taa­vas­ta tilan­tees­ta. Tie & Lii­ken­ne ‑leh­ti kir­joit­ti nume­ros­saan 4/2016, kuin­ka Rova­nie­men ohi­tus­tie 60-luvun alus­sa oli alun perin suun­ni­tel­tu toteu­tet­ta­vak­si kau­pun­gin län­si­puo­lel­ta siten, että se ylit­täi­si Ounas­joen Yli­ky­län koh­dal­ta. Tar­kas­te­luun oli tuo­tu kui­ten­kin kau­pun­gin läpi kul­ke­va vaih­toeh­toi­nen tie­yh­teys, mikä sit­ten monien värik­käi­den vai­hei­den jäl­keen toteu­tui­kin. Myö­hem­min, mm. kaup­pa­kes­kus Revon­tu­len ava­jai­sis­sa tie­lin­jan rat­kai­sua edel­leen kii­tel­tiin. Jäl­keen­päin voi­daan esit­tää kysy­mys, että oli­si­ko Rova­nie­men kau­pun­ki nyt eri näköi­nen, jos ohi­tus­tie oli­si raken­net­tu kau­em­paa keskustaajamasta?

Ollaan­ko Iin koh­dal­la samas­sa tilan­tees­sa täl­lä hetkellä?

Vil­le Tiiro