Yleisö

Poruk­ka Kool­la: Hau­ki­pu­taan elä­ke­läi­set arvos­ta­vat liikuntaa

Hau­ki­pu­taan Elä­ke­läi­set piti sään­tö­mää­räi­sen kevät­ko­kouk­sen, jos­sa arvioi­tiin men­nyt­tä vuot­ta ja suun­nis­tet­tiin tule­vaan. Kokouk­sen kes­kei­se­nä asia­na oli Poh­teen pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus, pidet­tiin tär­keä­nä, että vähin­tään nykyi­set sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut säi­ly­vät Hau­ki­pu­taal­la. Vii­koit­tain pidet­tä­vien tors­tai­ker­hoi­hin on osal­lis­tu­nut kes­ki­mää­rin 40 jäsen­tä. Asia­lis­toil­la on ollut ajan­koh­tai­sia alus­tuk­sia kos­kien ter­veys- ja sosi­aa­li­toi­men muu­tok­sia sekä pank­ki­pal­ve­lu­jen kehi­tys­tä sekä mui­ta ajan­koh­tai­sia asioita. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Esi­mer­kil­li­nen eduskunta

Edus­kun­nan täy­sis­tun­toa kat­sel­les­sa en tun­ne suur­ta ylpeyt­tä. Lain­sää­dän­tö on pie­les­sä ja äänes­tä­jän takuu hukas­sa. Kokoon­pa­noa kat­sel­les­sa ja kuun­nel­les­sa on todet­ta­va, täs­sä on Suo­men kan­sa pienoiskoossa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Teks­ta­rit

Onko Oulu pyö­räi­ly­kau­pun­ki? Aina­kaan Hau­ki­pu­taal­la pyö­rä­tei­tä ei pide­tä kun­nos­sa. Kun huo­lin­tayh­tiöl­le ilmoit­taa, että pyö­rä­tiet ovat hyvin vaa­ral­li­sen liuk­kaat, niin siel­tä räky­te­tään vain vastaan. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kel­lon kirkonkylä

Kel­lon kylä mai­ni­taan paa­vin kir­jees­sä vuo­del­ta 1488 Iin pitä­jän annek­si­seu­ra­kun­ta­na. Se tar­koit­ti sitä, että Kel­los­sa oli jo oma kirk­ko, mut­ta Iin seu­ra­kun­nan papis­to hoi­ti sitä ja piti siel­lä myös juma­lan­pal­ve­luk­sia. Se mer­kit­si myös sitä, että Iin ja Limin­gan seu­ra­kun­tien väli­sel­lä pit­käl­lä ran­ni­kol­la vain Kel­los­sa kuul­tiin pit­kään kir­kon­kel­lo­jen mou­kah­te­lu. Kir­kon­kel­lois­ta sai kylä nimen Kel­lo. Oulun kau­pun­ki sai kirk­kon­sa vas­ta perus­ta­mi­sen­sa jäl­keen 1600-luvun alussa. 

Lue lisää

Teks­ta­rit

Eikö­hän nuo Kui­va­nie­men jou­lu­va­lot­kin jou­tai­si jo sammuttaa.



Kii­min­ki­jo­ki kiit­täi­si Ait­to­vaa­ran tuu­li­voi­ma­hank­keen lopettamisesta

Pudas­jär­ven kau­pun­ki osal­lis­tuu hank­kee­seen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on pitää huol­ta Kii­min­ki­joen vesis­tös­tä. Samaan aikaan se suun­nit­te­lee Hete­ky­län Ait­to­vaa­raan tuu­li­voi­maa, jon­ka raken­ta­mi­nen vaa­ran­taa suo­jel­lun Kii­min­ki­joen vesis­tön. Tuu­li­voi­ma-alue­han sijait­see Kii­min­ki­joen valuma-alueella.


Teks­ta­rit 18.3.

Hau­ki­put­taan kir­kon­ky­län kau­pal­li­nen keskus(ta) kel­lah­ta­nut vuo­sien var­rel­la epä­ta­sa­pai­noon kir­kon puo­lel­le “van­haa nelos­tie­tä”. Eikö toi­sen puo­len kes­kei­sel­lä­kään pai­kal­la ole­vat lii­ke­ti­lat tosi­aan kel­paa enää kenel­le­kään, kun tyh­jil­lään tönöt­tä­vät?! ‑Hajat­te­li­ja


Pyö­räi­ly­ver­kos­to ei ole kattava

Tors­tain 29.2. Ran­ta­poh­jas­sa nro 17 oli kir­joi­tus Oulun hyvis­tä pyö­räi­ly­olo­suh­teis­ta ja lois­ta­vas­ta pyö­räi­ly­ver­kos­tos­ta, joka ei pää­ty kau­pun­gin rajoil­le. Se onkin osit­tain tot­ta, mut­ta esi­mer­kik­si Oulun poh­jois­puo­lel­la on har­mit­ta­vaa, että pyö­rä­tie päät­tyy Hau­ki­pu­taal­la Tör­män­tien ris­teyk­seen, ennen Mar­tin­nie­men ja Ase­man­tien valoristeystä.


Huo­mio kaik­ki tuu­li­voi­ma­hank­kei­den maanomistajat

Olen Itä-Suo­men yli­opis­ton mais­te­rioh­jel­man opis­ke­li­ja (ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka). Teen täl­lä het­kel­lä pro gra­du ‑tut­kiel­maa­ni, jon­ka aihee­na on maa­no­mis­ta­jien koke­muk­set ja ase­ma tuu­li­voi­ma­hank­kei­den esi­sel­vi­tys- ja maanvuokrausvaiheessa. 


Mitä on laa­du­kas hoito?

Vas­tat­kaa ihan rehel­li­ses­ti ”hyvin­voin­tia­lue” Poh­de: Mitä on tei­dän mie­les­tä laa­du­kas hoi­to, pal­ve­lua­su­mi­nen tai ”saat­to­hoi­to”? Kuin­ka kau­ka­na kotoa se on vie­lä inhi­mil­lis­tä toteuttaa?


Yli-Iin sil­lan osien nykyi­set sijoi­tus­pai­kat ovat selvinneet

Surf­fai­lin vii­kon­lop­pu­na muu­ta­man ker­ran Yli­kii­min­gin Vesa­lan­ky­län ja Kii­min­gin Ala­ky­län väliä. En kui­ten­kaan autol­la, vaan Google map­sin avul­la. Tut­kin vie­lä Yli-Iin toi­sen sil­lan osan nykyis­tä sijoi­tus­paik­kaa. Täy­tyy nyt nöy­räs­ti myön­tää, että olen ollut kysei­sen sil­lan­osan sijoi­tus­pai­kas­ta pahas­ti harhateillä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Itse­hoi­to­lääk­kei­den käy­tös­tä on pal­jon väärinkäsityksiä

Suo­men apteek­ki­ver­kos­to on hyvin kat­ta­va; vuo­den 2023 tie­to­jen mukaan meil­lä on 827 apteek­kia, yksi apteek­ki­pis­te 6 800 asu­kas­ta koh­den. Lää­ke­lain 57 § vel­voit­taa far­ma­seut­te­ja ja pro­vii­so­rei­ta anta­maan lää­ke­neu­von­taa ja siten var­mis­ta­maan, että aptee­kis­ta toi­mi­tet­tu lää­ke tulee asian­mu­kai­seen ja tur­val­li­seen käyttöön.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Iis­sä oma­ko­ti­ta­los­sa asu­va neli­hen­ki­nen kes­ki­tu­loi­nen per­he mak­saa vero­ja 800 €, säh­kös­tä 600€ ja vesi­mak­su­ja 600€ eli yhteen­sä 2000 € vuo­des­sa enem­män kuin ver­rok­ki­kun­ta Kem­pe­lees­sä asu­va vas­taa­va per­he. Iin joh­ta­vat vir­ka­mie­het perään­kuu­lut­ta­vat Iil­le veto-ja pito­voi­maa, mut­ta täl­lai­sel­la tak­sa­po­li­tii­kal­la sitä ei saa­da. Puheet ja teot eivät kul­je samaa latua. Ii on kal­lis paik­ka asua!

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kui­tu­hamp­pu moni­puo­lis­tai­si huo­mi­sen maataloutemme

Joka­päi­väi­nen elä­mäm­me perus­tuu pait­si lei­pään myös kui­tuun. Pukeu­dum­me tro­pii­kis­sa kas­va­te­tus­ta puu­vil­las­ta val­mis­tet­tui­hin vaat­tei­siin. Tilaam­me kar­ton­ki­pak­kauk­sis­sa tal­vi­ruo­kaa. Luem­me sel­lu­kui­tuun poh­jau­tu­via sano­ma­leh­tiä. Tar­vit­sem­me kui­tu­pe­räi­siä nenä­lii­no­ja ja vessapaperia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teräs­ris­tik­ko­sil­to­jen liik­keet Yli-Iis­sä ja Pudasjärvellä

Ran­ta­poh­jas­sa on herän­nyt kiin­nos­tus­ta ‑70 luvul­la tapah­tu­neit­ten sil­to­jen siir­rois­ta. Minut Itse­ni­kin herät­ti tv-doku­ment­ti ”Akat asial­la”, jos­sa ker­rot­tiin mm. Siu­ruan­joel­ta Yli-Iis­tä Isoon­ky­röön siir­re­tys­tä teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Sil­ta oli kak­sio­sai­nen, Vir­heel­lis­tä tie­tys­ti oli tuo nelos­ties­tä mai­nin­ta, mut­ta komeal­ta­han se kuu­los­ti ”nelos­tie Yli-Iis­sä”. Kyl­lä­hän se toi­nen pää sil­las­ta tääl­tä Isoon­ky­röön siir­ret­tiin, tähän minä­kin pää­dyin omis­sa tie­dus­te­luis­sa­ni. Sil­ta on ris­tit­ty Akkaan Sillaksi.